Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Antonangeli, Lada"

Sort by: Order: Results:

  • Antonangeli, Lada (2023)
    Tutkielma on haastatteluaineistoon perustuva kvalitatiivinen tutkimus, jossa tarkastellaan 12 maahanmuuttajataustaisen venäjänkielisen informantin näkemyksiä ja kokemuksia suomen kielen oppijoina ja käyttäjinä. Työssä keskitytään toisen kielen oppimisen motivaation luonnehdintaan sekä siihen, millaisia kielenoppimistyylejä, -strategioita ja -keinoja aikuiset maahanmuuttajat käyttävät ja milllä tavalla he määrittelevät hyvän kielitaidon. Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä ovat sosiokulttuurinen ja kognitiivinen lähestymistavat kielentutkimukseen. Aineisto on kerätty puolentoista vuoden aikana ja koostuu kahdeksasta nauhoitetusta ja litteroidusta sekä neljästä kirjallisesti toteutuneesta haastattelusta. Analyysi jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan itsenäistä kielen opiskelua kolmen ulottuvuuden kautta, joita ovat itseopiskelutarpeen tiedostaminen, kielenoppimisen motivaatio ja kielenoppimisen tyylit ja menetelmät. Toisessa osassa analysoidaan sitä, miten kielenkäyttäjät arvioivat oman kielitaitonsa kehitystä ja mitä haluavat kielitaidossaan vielä parantaa. Tutkielman pohjalta voidaan todeta, että affordanssien aktiivinen ja tuloksellinen käyttö kielenoppimisessa alkaa motivaatiosta. Itsenäisen kielenoppimisen halu määräytyy aineiston analyysin mukaan sekä instrumentaalisilla orientaatioilla (oman ammatillisen uran rakentaminen ja mahdollisuus opiskella suomalaisessa oppilaitoksessa), että integratiivisilla orientaatioilla (itsenäinen suomalaisessa yhteiskunnassa toimiminen, itsensä yhteiskunnan jäseneksi tunteminen, kiinnostus suomen kieleen ja suomalaiseen kulttuuriin). Tutkielmassa vahvistetaan ajatusta siitä, että toisen kielen oppiminen on elinikäinen prosessi, ja esitellään, että oppimisen alku- ja keskivaiheessa olevien kielenkäyttäjien on tärkeää vahvistaa itsevarmuuttaan kielenkäyttäjinä ja osata kieltä virheettömästi, kun taas edistyneiden kielentaitajien näkemyksessä oman kielitaidon vahvistamisen lisäksi ilmenee halu vaikuttaa muiden kielenoppimiseen, kielikulttuuriin sekä suomen kielen tulevaisuuteen. Tutkielmassa avautuu ajankohtaista aihepiiriä ja mielenkiintoisia jatkotutkimusnäkymiä, kuten kielenoppijaprofiilien tarkastelu kielenoppimisen menestyksen ja/tai kohdekieltä puhuvaan kansaan integroitumisen näkökulmasta, oman äidinkielen käyttö apukielenä aikuisten kielenoppimisessa tai kielenoppijan omien oppimistyylien tietoinen valinta ja muokkaus sekä kielenoppijan muuttuminen persoonana kielenoppimisen myötä.
  • Antonangeli, Lada (2017)
    Tutkielman aiheena on imaginistisen poetiikan piirteitä Vadim Šeršenevičin (1893–1942) runokokoelmassa Lošad' kak lošad' (1920). Vadim Šeršenevič on venäläisen imaginismin – vuosina 1919–1927 olleen kirjallisuuden koulukunnan – perustaja ja johtaja sekä yksi merkittävimpiä tämän koulukunnan runoilijoita. Hänen runokokoelmaansa Lošad' kak lošad', johon sisältyy vuosien 1915–1919 runoja, pidetään hänen pääteoksenaan. Runoja analysoidaan suhteessa Šeršenevičin luomaan imaginismin teoriaan, jota hän kuvailee kirjas-saan 2x2=5. Listy imažinista (1920). Tutkielmassa käsitellään eri venäläisten ja ulkomaisten kirjallisuudentutkijoiden näkökulmia venäläisen imaginismin alkuperään, kerrotaan Šeršenevičin elämästä ja hänen tiestään ima-ginismiin sekä tarkastellaan hänen imaginismia edeltävän runollisen ja kirjallisuudentutki-muksellisen tuotantonsa kehityksen kahta vaihetta: lyhyesti symbolistista (1911–1912) ja yksityiskohtaisesti futuristista (1913–1916). Varsinaista aihetta tutkitaan käsittelemällä Šeršenevičin teoksessa 2x2=5. Listy imažinista kuvailtua imaginismin poetiikkaa ja selvittämällä poetiikan pääpiirteitä. Seuraavaksi tarkas-tellaan sitä, miten poetiikan periaatteet, kuten runojen runsas metaforisuus, metaforien tekni-nen eikä orgaaninen yhdistäminen runoissa, metaforien teennäisyys, runojen ei-kieliopillisuus, verbittömyys, juonettomuus jne. toteutuvat runokokoelman Lošad' kak lošad' runoissa. Tutkielmassa näin ollen pyritään osoittamaan, missä määrin runokokoelma vastaa imaginismin teoriaa ja missä osin poikkeaa siitä. Tutkielman perusteella voidaan päätellä, että imaginismin teoria aineellistuu runokokoelman runoissa vain osittain. Imaginismin pääperiaatteita vastaavia ovat rationalistiset runojen nimet, runojen epätavallinen graafinen asettelu (oikealla reunalla tasoittaminen), teennäiset, alatyyliset ja järkyttävät metaforat, ei-kieliopillisuus sekä sisällöllinen epäpoliittisuus. Täysin imaginismin estetiikka ei kuitenkaan pääde runokokoelmassa Lošad' kak lošad'. Šeršenevičin teoreettisista näkemyksistä "iloisesta imaginismista" huolimatta runokokoelmassa ovat selvästi läsnä katkeruuden, pettymyksen ja itsemurhan motiivit.