Browsing by Author "Anttila, Helena"

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee monikielisyyttä ja kielellisiä asenteita monikansallisella työpaikalla. Tutkimus on toteutettu arvioimalla Wolt-yrityksen työntekijöiden asennoitumista englannin kielen käyttöön työpaikalla. Työntekijöiden kieliasenteiden lisäksi työ tutkii koodinvaihdon funktioita, esiintyvyyttä ja mielekkyyttä työpaikalla. Työ käsittelee kahta tutkimuskysymystä. Ensimmäinen kysymys kartoittaa sitä, miten koodinvaihto vaikuttaa Woltin työntekijöiden kieliasenteisiin monikansallisella työpaikalla, jossa englantia käytetään virallisena työkielenä. Toinen tutkimuskysymys tarkastelee sitä, miten englannin käyttö virallisena työkielenä vaikuttaa niiden työntekijöiden työpanokseen, jotka eivät puhu englantia äidinkielenään. Merkittävimmät tutkimuksessa sovelletut teoriat liittyvät sosiolingvistiikkaan. Tutkielma nojaa Lewisin (1975) kieliasenteelliseen jaotteluun ja Giles & Ogayn (2007) teoriaan kommunikatiivisesta mukautumisesta. Tutkimuksen kannalta olennaisimmat ulottuvuudet Lewisin (1975) teoriassa ovat yleinen hyväksyntä, joka viittaa yksinkertaisesti kielenpuhujan yleiseen suhtautumiseen kieleen – pitääkö hän kielestä ja kokeeko hän sen itselleen arvokkaana. Lisäksi Lewisin (1975) teoria soveltuu tutkielmaan taloudellisen ja sosiaalisen kommunikaation merkityksen kautta. Taloudellisen ja sosiaalisen kommunikaation merkityksellisyys voidaan nähdä työntekijän halukkuutena suoriutua työtehtävistä tietyllä kielellä mahdollisimman hyvin ja oppia kieltä saavuttaakseen taloudellista hyötyä, kuten palkkaa tai parempia työtehtäviä. Giles & Ogayn (2007) kommunikatiivisen mukautumisen teorian mukaan kielenkäyttäjät aktiivisesti pyrkivät keskustelussa samalle tasolle muiden keskusteluun osaa ottavien kanssa. Koodinvaihto voidaan todeta osaksi kommunikatiivista mukautumista. Koodinvaihdon lisäksi kommunikatiiviseen mukautumiseen katsotaan kuuluvaksi kielenkäyttäjän sanavalintojen, eleiden ja sisältöjen mukauttaminen niin, että kommunikaatiosta tulee mahdollisimman tasavertaista ja yksinkertaista. Tutkimukseen otti osaa kymmenen Woltin työntekijää Tanskasta, Georgiasta, Norjasta, Virosta, Liettuasta ja Puolasta. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena, jonka lisäksi dataa kerättiin taustatietolomakkeella. Tutkimukseen osallistuvat työntekijät eivät puhu suomea tai englantia äidinkielenään ja heillä on erilaisia toimenkuvia Woltilla. Taustatietolomakkeella kerättiin tietoa tutkimukseen osallistuvien työtekijöiden kielitaustasta, toimenkuvasta Woltilla ja alustavista näkemyksistä koskien englannin kielen käyttöä Woltilla. Tutkimuksessa arvioidaan Woltin työntekijöiden asenteita englannin kielen käyttöä kohtaan pääasiallisesti kuitenkin haastattelukysymysten kautta. Haastatteluissa kerätty data selventää muun muassa työntekijöiden suhtautumista englannin kielen käyttöön virallisena työkielenä, koodinvaihdon kommunikatiivisesta funktiosta ja yrityksenlaajuisen kommunikaation toimivuudesta. Analysoimalla haastattelutuloksia käy ilmi, että valtaosa työntekijöistä Woltilla kokee koodinvaihdon keskeisenä osana työntekoa monikielellisellä työpaikalla. Haastattelutulokset osoittavat, että enemmistö Woltin työntekijöistä on melko tyytyväisiä kommunikaation nykyiseen tilaan. Tutkimustulosten pohjalta voidaan päätellä, että Woltin työntekijöiden työpanos ei ole sidottu kieleen, jota he työssään käyttävät. Haastattelujen pohjalta on kuitenkin havaittavissa myös kielteisempiä lähestymistapoja monikielisyyteen työpaikalla. Työntekijät mainitsevat muiden kieli-ideologisten seikkojen ohella suhtautuvansa kriittisesti esimerkiksi kielten sekoittumiseen ja oman äidinkielen ”likaantumiseen” koodinvaihdon myötä. Haastattelutuloksien perusteella voidaan esittää myös konkreettisia kehitysehdotuksia liittyen kielikäytäntöihin Woltilla. Työntekijät nostivat esille esimerkiksi mahdollisuuden osallistua yrityksen tarjoamille englannin kielen oppitunneille. Lisäksi työntekijät tähdentävät läpinäkyvyyden ja selkeyden merkitystä yrityksenlaajuisessa kommunikaatiossa.