Browsing by Author "Apajalahti, Ahto"

Tutkin luonnontieteiden popularisointia Suomessa 1950- ja 1960-luvuilla. Keskityn tutkimaan muun muassa Helsingin Sanomien (HS) tiedetoimittajana vuosina 1960 1968 työskennelleen filosofian tohtori Reino Tuokon toimintaa luonnontieteitä popularisoivien artikkeleiden ja teosten kirjoittajana ja suomentajana 1950- ja 1960-luvuilla. Selvitän minkälaisia maailmankuvallisia tai ideologisia näkemyksiä hänen toimintansa taustalla oli. Lisäksi tutkin yleisemmin sitä, miten HS popularisoi luonnontieteitä. Tarkastelen erityisesti sellaisia luonnontiede- ja teknologia-aiheita, jotka herättivät erilaisia maailmankuvallisia, eettisiä ja yhteiskunnallisia pohdintoja ja näkemyksiä. Niitä olivat muun muassa ydinenergia, ydinaseet ja ydinfysiikkaan liittyvät teoriat, avaruustutkimus ja -teknologia sekä kosmologiset teoriat, ympäristönsuojelua koskevat huolenaiheet, elämän syntyä koskevat ja maantieteelliset teoriat, genetiikan kehitys ja sen mahdollisuudet, kiihtyvän väestönkasvun uhat sekä talidomidi-lääkeaineen sivuvaikutuksista aiheutunut tragedia. Näihin ilmiöihin liittyi myös kylmän sodan poliittisia kamppailuja. Tieteen popularisoinnin historian tutkimuksessa on otettava huomioon lisäksi niin kutsuttu pseudotiede, sillä siihen liittyvät ilmiöt ovat olleet omalla tavallaan osa tieteen popularisointia. Reino Tuokko oli keskeisiä suomalaisia popularisoijia 1950- ja 1960-luvuilla. Hän omaksui tiedettä popularisoidessaan monenlaisia rooleja. Usein hän toimi ensinnäkin tieteeseen ja teknologiaan perustuvan taloudellisen edistyksen puolestapuhujana. Toisaalta hän halusi kaikissa tilanteissa esiintyä kiihkottomana ja järkiperäisesti ajattelevana tiedemiehenä, joka ei mennyt mukaan esimerkiksi miehitettyjä avaruuslentoja ympäröineeseen mielestään liialliseen innostukseen. Hän pyrki myös varoittelemaan tieteeseen ja teknologiaan liittyvistä uhista. Tiede oli toimintana inhimillistä ja sitä harjoitettiin yhteiskunnallisen todellisuuden puitteissa. Tuokon toiminnan taustalta hahmottuu tieteelliseen maailmankuvaan pohjautuva ideologia. Sen mukaan tieteellisen ajattelutavan pitäisi olla kunkin yksilöllisen maailmankuvan kehittämisen pohjana. Lisäksi tieteellistä tukimusta ja ajattelutapaa edistämällä lisättäisiin henkistä ja taloudellista hyvinvointia. Tieteeseen pohjautuvien tietojen ja käsitysten pitäisi olla myös yhteiskuntapoliittisten ratkaisujen pohjanaepätieteellisten poliittisten tai uskonnollisten dogmien sijaan. Näin ollen tiedettä on mielekästä tutkia historiallisesti myös eräänlaisena levitettävänä ideologiana, joka kamppailee yhteiskunnallisestavaikuttavuudesta samalla areenalla poliittisten ja uskonnollisten ideologioiden ja maailmankuvien kanssa. Tutkielma on eräänlainen johdanto siihen, miten luonnontieteitä popularisoitiin "atomiajan" Suomessa. Tieteiden popularisoinnista Suomessa ei ole tutkimuksessa muodostettu vielä selkeää kokonaiskuvaa, joten tutkielma tasoittaa tietä syventävämmälle jatkotutkimukselle.