Browsing by Author "Aronranta, Irene"

Puhuttelumuodon valinnalla voi olla ratkaiseva merkitys ihmisten välisessä kanssakäymisessä, sillä näennäisesti yksinkertaisiin sanoihin sisältyy paljon merkityksiä. Puhuttelut ovat myös hyvin kieli- ja kulttuurisidonnaisia, joten niiden kääntäminen toiselle kielelle muodostaa mielenkiintoisia käännösongelmia. Tämä tutkielma käsittelee puhuttelujen käännösstrategioita tapauksessa, jossa lähtökielenä on venäjä ja kohdekielenä suomi. Tutkimusaineiston muodostaa Pavel Sanajevin romaani Pohoronite menja za plintusom (2015 [1996]) ja Kirsti Eran (2014) siitä tekemä suomennos Haudatkaa minut jalkalistan taakse. Tutkimusalue rajattiin puhutteluina käytettäviin etunimiin, hellittelysanoihin ja loukkaaviin ilmauksiin sekä niiden kääntämisessä käytettyihin strategioihin. Tutkimusote on kvantitatiivinen, sillä analysoin suomentajan käyttämiä käännösstrategioita puhuttelujen kääntämisessä. Tutkimus on lisäksi kontrastiivinen, koska vertailin siinä suomen ja venäjän kielen puhuttelujen eroja. Teoriataustan tälle tutkielmalle muodostavat puhuttelun tutkimus, puhuttelukulttuurien erot suomen ja venäjän välillä sekä käännösstrategioiden tutkimus. Käännösstrategioiden määrittelyssä käytin Ritva Leppihalmeen (2007) käännösstrategialuokitusta, jonka mukaan kääntäjän valittavana on säilyttäminen, muuttaminen, lisäys tai poisto. Analyysissä hyödynsin Shlomith Rimmon-Kenanin (1997) kertomuksen poetiikkaa henkilöhahmon rakentumisessa, puhuttelujen kääntämisessä käännösstrategioista tehtyä tutkimusta sekä venäläisen puhuttelukäytännön osalta erityisesti Inkeri Vehmas-Thesslundin (2015) tutkimusta. Tutkimukseni hypoteesina oli, että suomennoksessa on vähemmän puhutteluja kuin lähtötekstissä, sillä venäjässä käytetään puhutteluja enemmän kuin suomessa. Aineiston analyysi ei kuitenkaan antanut tukea hypoteesille, sillä lähes kaikissa tapauksissa lähtötekstin puhutteluille löytyy vastine suomennoksesta. Käännösstrategioista suomentaja oli käyttänyt eniten muuttamista, seuraavaksi lisäystä ja kolmanneksi säilyttämistä. Poistoa on käytetty vain kerran. Etunimien suomentamisessa on käytetty säilyttämistä ja lisäystä, hellittelysanojen suomentamisessa muuttamista ja lisäystä ja loukkaavien ilmausten suomentamisessa säilyttämistä, muuttamista, lisäystä ja poistoa.