Browsing by Author "Asatouri, Gabriella"

24. helmikuuta 2022 Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen seurauksena kahden vuoden aikana noin 2 600 ukrainalaista sotapakolaista on löytänyt tiensä Japaniin. Tiukasta pakolaispolitiikastaan tunnettu Japani on avoimesti ottanut vastaan ukrainalaiset ja tukenut heidän sopeutumistaan japanilaiseen yhteiskuntaan. Tässä maisterintutkielmassa analysoin kriittisen ja retorisen diskurssianalyysin avulla, minkälaista julkista keskustelua on japanilaismedian välityksellä käyty ukrainalaisten sotapakolaisten vastaanotosta ja tukemisesta. Tavoitteena on tehdä näkyväksi diskurssien välisiä valtasuhteita ja ideologioiden rakentumista. Olen kiinnostunut siitä, miten uutistekstit vakuuttavat lukijoita jostakin todellisuuden versiosta. Analyysissa tulen ottaneeksi kantaa siihen, miten uutisissa representoidaan ukrainalaisia, rakennetaan eri toimijoiden välisiä suhteita ja ylläpidetään kansallista identiteettiä. Tutkimusmenetelmä on aineistolähtöinen, laadullinen ja poikkitieteellinen: se yhdistää media-analyysin, kriittisen ja retorisen diskurssianalyysin, japanilaisen uutistekstilajien analyysin ja laajemman sosiokulttuurisen ja poliittisen kontekstin analyysin. Tutkimuskysymyksiä on kolme, joista kaksi ensimmäistä ovat taustoittavia katsauksia Japanin turvapaikka- ja geopolitiikkaan sekä mediaympäristöön: (1) Miksi Japanin hallitus on ryhtynyt poikkeuksellisiin toimiin tukeakseen ukrainalaisten sotapakolaisten vastaanottoa? (2) Mikä on japanilaisen lehdistön suhde vallanpitäjiin ja minkälainen rooli Yomiuri Shimbun- ja Asahi Shimbun -sanomalehdillä on japanilaisessa yhteiskunnassa? Tutkimuksen pääkysymys on seuraava: (3) Millaisia diskursseja ja retorisia keinoja käytetään Venäjän hyökkäyssotaa paenneiden ukrainalaisten vastaanoton ja tukemisen uutisoimisessa Japanissa? Aineisto koostuu 41:stä Asahi Shimbunin ja Yomiuri Shimbunin artikkelista. 23 artikkelia käsittelee kahdenkymmenen ukrainalaisen sotapakolaisen lennättämistä Puolasta Japaniin hallituksen erikoislentokoneella. Tapahtumaa perusteltiin hallituksen toimesta ’valtiovieraan tai sitä vastaavan’ (kokuhin nado) kuljetusta koskevalla lakipykälällä. 18 artikkelia käsittelee ukrainalaisten sotapakolaisten lukukausimaksuista syntynyttä kohua paikallisuutisten tasolla. Kohun yhteydessä japanin kielikoulun edustaja kutsui lehdistötilaisuudessa ukrainalaisia ”pakolaiseliitiksi” (nanmin kizoku). Tulokset osoittavat, että Japanin hallituksen päätös vastaanottaa ukrainalaisia sotapakolaisia ja järjestää heille toimeentulotukea, kielikoulutusta ynnä muuta perustuu Japanin geopoliittisiin intresseihin ja haluun kerryttää poliittista pääomaa länsimaisten valtioiden, etenkin G7-maiden, keskuudessa. Aiempi tutkimus ja omat johtopäätökseni viittaavat siihen, että ukrainalaisten luokittelu ’sotasiirtolaisiksi’ (hinanmin) ’pakolaisten’ (nanmin) sijaan on kielellinen ja hallinnollinen tapa erottaa ukrainalaiset Japanin turvapaikkajärjestelmästä. Analyysini osoittaa, että japanilaislehdistön lehtikieli tekee ideologista työtä (ideological work) hallituksen asettaman agendan eteen. Hallituksen tuottamaa ja lehdistön pitkälti välittämää hinanmin-diskurssia tukee ennen kaikkea journalistien tuottama humanitaarinen diskurssi, jossa japanilaiset asemoidaan avokätisiksi auttajiksi. Diskurssien välisessä niin kutsutussa hegemonisessa kamppailussa pakolaisdiskurssi (nanmin-diskurssi), maahanmuuttovastainen kansallinen diskurssi sekä kaikkien ihmisten ihmisoikeuksia ja tasavertaista kohtelua painottava humanitaarinen diskurssi horjuttavat vain marginaalisesti hinanmin-diskurssin asemaa.