Browsing by Author "Bahmani, Airin"

Tarkastelen tässä tutkielmassa koulutuksen ja vallan välistä yhteyttä. Analysoin, miten iranilaisissa peruskoulun oppikirjoissa rakennetaan kansallista identiteettiä ja tutkin, kuinka kansallisen identiteetin ja sukupuolen kuvaukset nivoutuvat vallan ylläpitämisen ja legitimoinnin välineeksi. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: miten iranilaista kansallisidentiteettiä rakennetaan oppikirjoissa? Kuinka sukupuoli rakentuu oppikirjojen kansallisissa kuvauksissa? Millä tavoin Iranin poliittisen eliitin pyrkimykset perustella legitimiteettiään näkyvät kansallisen identiteetin ja sukupuolen kuvauksissa? Kimmokkeen tutkielmalleni antaa ajatus siitä, että koululaitoksen opetusmateriaalit kertovat aina jotain olennaista ympäröivästä yhteiskunnasta. Ennen kaikkea ne usein heijastavat poliittisten, taloudellisten ja kulttuuristen intressiryhmien kamppailuja ja näiden ryhmien tekemiä kompromisseja kunakin hetkenä legitiimiksi tiedoksi muodostetuista opetussisällöistä. Analysoimani aineisto on kolme persiankielistä 1.–3. luokkien äidinkielen oppikirjaa. Käytän oppikirjojen kansallisen identiteetin esitysten tarkastelussa nationalismin teorioiden moninaista kenttää. Hyödynnän sukupuoliroolien ja -esitysten analyysissä Judith Butlerin ajatuksia performatiivisesta tuottamisesta sekä suhteutan oppikirjojen sukupuolen tuottamistapoja kansallisten projektien tuottamistapaan. Hyödynnän sisällönanalyysia aineiston alustavana erittelijänä ja toteutan itse analyysin käyttäen kriittistä diskurssianalyysia. Tarkastelen oppikirjojen kuvitusta visuaalisen järjestyksen analyysin sekä representaation käsitteen avulla. Analyysiosuuteni perustuu aineistosta paikantamiini analyysiyksiköihin. Niiden pääluokkia ovat sukupuoli ja kansallinen identiteetti ja alaluokkia edellisten alle muodostuvat kyseiseen aihepiiriin kuuluvat alakategoriat. Analysoidakseni oppikirjojen sisältöjen ja vallan välistä yhteyttä olen peilannut aineistoani muihin riippumattomiin lähteisiin. Analyysini johtaa seuraaviin löydöksiin. Nuoret oppivat iranilaisuudesta kuvien ja symbolien kautta. Kuvat ja symbolit saavat oppikirjoissa yhteiskunnalliset merkityksensä niitä kontekstualisoivien tekstien kautta, joihin ovat kirjautuneet sosiaaliset, ideologiset ja poliittiset käytänteet sekä normit. Iranilainen kansallisidentiteetti rakentuu oppikirjoissa tavanomaisesti suhteessa historialliseen menneisyyteen. Kansallisen tietoisuuden historiallinen nykyisyys vuorostaan rakentuu oppikirjoissa sankarillisen menneisyyden, sodankäynnin, yhteisen kärsimyksen, uhrausten sekä marttyyrien kielikuvin. Oppikirjoissa historian nykyisyys tuotetaan menneisyydenhallinnalla, jossa kansakunnan valtiovallan legitimoimaa muistia säädellään ja rakennetaan vahvistamaan valtion hyväksymää tulkintaa kansallisesta menneisyydestä. Kansallisia eroja tuotetaan ja toistetaan nimenomaan sukupuoleen sidottujen kansallisten symbolien kautta. Sukupuolieroon perustuvalla jaolla ylläpidetään kansallista yhteiskuntajärjestystä. Koulutuksen ja vallan välinen yhteys käy ilmi aineistosta myös moninaisissa pyrkimyksissä luoda homogeeninen kansallinen yhtenäiskulttuuri.