Browsing by Author "Bergman, Sofia"

Mikrolainat ovat nousseet yhä keskeisemmäksi osaksi kansainvälistä kehitysapua ja mikrorahoitusnäkökulmat vaikuttavat täten entistä enemmän kehitysavusta ja sen saajista käytyihin diskursseihin. Tutkielmassa tarkastellaan miten lainaajia kuvataan lainahakemuksissa ja miten mikrorahoituksen omaleimainen asema laajemmassa kehitysapukontekstissa heijastuu lainakuvausten kielellisiin elementteihin. Tutkielman aineisto rakentuu mikrolainajärjestö Kivan internetsivustolta kerätystä 1 700 lainahakemuksesta koostuvasta korpuksesta, josta poimittiin analysoitavaksi 12 339 adjektiivia Antconc-korpusohjelman avulla. Käytetyimpiä adjektiiveja ja niistä ekstrapoloituja diskursseja analysoidaan kriittisen diskurssianalyysiteorian kautta. Analyysi jäsentyy Norman Fairclough’n esittelemän kolmiportaisen viitekehyksen kautta tekstuaalisen käytännön, diskurssikäytännön ja sosiokulttuurisen käytännön tasoihin ja niiden vaikutuksiin lainahakemuksissa käytettyihin adjektiiveihin. Tekstin tuotantoon ja kulutukseen liittyvät katsontakannat ovat analyysin keskiössä. Yleisimmät lainanhakijoita kuvaamaan käytetyt adjektiivit liittyvät objektiivisiin ominaisuuksiin kuten ikä ja sivilisääty. Kuvailevammista adjektiiveista valtaosa luonnehtii lainanhakijoita useimmiten kykenevinä, ahkerina, kiitollisina ja vastuuntuntoisina. Perinteisistä hyväntekeväisyysdiskursseista poiketen mikrolainahakemuksissa korostetaan positiivisia näkökulmia lainanhakijan elämästä, kun taas negatiivissävytteiset aspektit jäävät vähemmälle huomiolle. Kaikista lainahakemuksissa käytetyistä adjektiiveista valtaosa (66 %) kuvaa lainanhakijaa ja hänen elämäänsä neutraalisti, 29 % positiivisesti ja 5 % negatiivisesti. Adjektiiveissa, jotka kuvailevat vain lainanhakijaa itseään positiivisten aspektien painotteisuus on vielä näkyvämpi. Lainanhakijaa kuvaavista adjektiiveista 59 % luokitellaan neutraaleiksi, 39 % positiivisiksi ja vain 2 % negatiivisiksi. Positiivisten näkökulmien painoitteisuutta tulkitaan laajempaa hyväntekeväisyysdiskurssikontekstia vasten. Koska kyseessä on hyväntekeväisyyslahjoituksen sijaan laina, voidaan olettaa, että positiivisen ja kykenevän kuvan luominen lainanhakijasta on erityisen tärkeää, jotta lainanantajat kykenevät luottamaan lainanhakijan takaisinmaksukykyyn. Lainahakemusten teksti vaikuttaakin olevan suunnattu vastaamaan lainanantajien odotuksia ja tarpeita ja maksimoimaan lainaajien auttamishalukkuutta. Mikrolainahakemuksissa lainanhakijoiden toimijuus on korostunut, mikä heijastaa mikrorahoituskontekstin edellyttämää ihmiskuvaa, jossa ahkera ihminen voi pienen lainan avulla nousta köyhyydestä.