Browsing by Author "Damski, Teresa"

Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen, miten asiantuntijuus rakentuu vuorovaikutuksessa ykkös- ja kakkoskielisten keskustelijoiden välillä. Tutkin Enact-projektin kokouksissa tallennettua keskusteluaineistoa keskustelunanalyysin keinoin. Enact-projekti keskittyy kielten ja kulttuurien opettamiseen web-sovelluksen avulla. Keskustelukielenä aineistossa käytetään suomea ja kakkoskielisten keskustelijoiden äidinkieli on venäjä tai puola. Tätä tutkielmaa varten olen käynyt läpi noin 18 tuntia videoaineistoa, joista olen valinnut tutkielmani aineistoksi noin 9 tuntia. Keskustelut on litteroitu keskustelunanalyysin konventioiden mukaan, ja osa litteraateista on multimodaalisia. Aineiston keskustelijoiden välillä vallitsee niin sanottu kaksoisepäsymmetria, joka tarkoittaa tilannetta, jossa keskustelijoiden kielelliset ja tiedolliset resurssit eivät ole yhtäläiset. Tyypillinen tilanne on sellainen, jossa suomea toisena kielenään puhuva henkilö kertoo hänelle itselleen tuttuun kulttuuriin liittyvästä aiheesta suomeksi, mutta hänen kielelliset resurssinsa eivät riitä vuoron loppuunsaattamiseen. Suomea ensimmäisenä kielenään puhuvien keskustelijoiden tiedolliset resurssit eivät sen sijaan riitä täydentämään kakkoskielisen ongelmavuoroja. Tarkastelen aineistoni keskustelujen korjausjäsennystä, ja tutkin sanahakuja ja suoraa toisen korjaamista. Olen jakanut sanahaut interrogatiivilauseella aloitettuihin sanahakuihin ja sellaisiin sanahakuihin, jotka aloitetaan katseiden tai muun kehollisen toiminnan avulla. Näiden lisäksi tutkin asiantuntijuuden rakentumista tilanteissa, joissa kielellinen asiantuntijarooli vaihtaa paikkaa venäjän kielen sanaston opettelun myötä. Tutkielmani keskeinen tulos on, että kielellisesti ja tiedollisesti epäsymmetrisissä keskustelutilanteissa ongelmavuorojen korjaaminen vaikeutuu. Sanahakutilanteissa ymmärrysehdokas saattaa tulla lopulta sanahaun aloittajalta itseltään, sillä keskustelukumppanien tiedolliset resurssit eivät ole riittäneet vuoron täydentämiseen. Kun keskustelussa vallitsee tiedollinen ja kielellinen epäsymmetria, sanahaku voi myös laajentua useampaan vuoroon. Näissä tilanteissa kakkoskielinen myös haastaa ykköskielisten tiedollisia resursseja. On myös tilanteita, joissa toiseen kulttuuriin liittyvää sanastoa ei löydy suomen kielestä. Ongelmavuorot ratkeavat helpommin, kun yhteistä tietoa keskustelunaiheesta on tarpeeksi. Yhteisen tiedon lisäksi käsillä tehdyt viittomat ja muut eleet auttavat ongelmanratkaisussa ja oikeiden ymmärrysehdokkaiden löytymisessä. Analyysin perusteella voidaan todeta, että aineiston keskusteluryhmät käyvät jatkuvaa neuvottelua asiantuntijuudesta saavuttaakseen yhteisen ymmärryksen. Kaikki suomea kakkoskielenään puhuvat keskustelijat osaavat kieltä tarpeeksi hyvin käydäkseen ymmärrettävää suomenkielistä keskustelua. Myös suomea ykköskielenään puhuvilla on jonkin verran tietoa slaavilaisista kielistä. Kulttuurinen tieto jakautuu myös keskustelijakohtaisesti, mutta aineistossa on myös tilanteita, joissa keskustelijoiden yleistieto maailmasta auttaa yhteisen ymmärryksen rakentamisessa. Jokainen keskustelija on siis omanlaisensa asiantuntija ja kunkin osallistujan asiantuntijuutta hyödynnetään keskustelun yhteisen ymmärryksen saavuttamisessa. Keskustelijat pitävät sekä kiinni omasta asiantuntijaroolistaan että hyödyntävät muiden tiedollisia ja kielellisiä resursseja keskusteluissa.