Browsing by Author "Djupsjö, Aslak"

Ranskankielinen maisterintutkielmani käsittelee Euroopan parlamentin täysistuntokeskusteluissa käytettyjä ranskan- ja saksankielisiä fraseologismeja sekä niiden suomenkielisiä tulkkeita. Fraseologiantutkimuksen painopiste on kauan ollut kaunokirjallisuudessa, minkä vuoksi politiikan kielen tutkimus on ajankohtaisten kriisien vuoksi osoittautunut mielekkääksi tutkimuskohteeksi fraseologiassa. Tutkimuksessani tarkastelen fraseologismien kielellisiä funktioita Roman Jakobsonin jaottelun pohjalta ja funktioiden välittymistä suomenkielisiin tulkkeisiin. Tutkimuskysymykseni ovat: Mitä ovat fraseologismit? Minkälaisia fraseologismeja Euroopan parlamentin täysistuntojen puheenvuoroissa esiintyy ja mitä kielellisiä funktioita niillä on? Miten fraseologismeja on tulkattu suomeen? Aineistoni käsittelee aiheeltaan voimakkaita mielipiteitä ja kannanottoja herättäviä keskusteluja 24. helmikuuta 2022 alkaneesta Venäjän ja Ukrainan välisestä sotilaallisesta konfliktista. Kielinä ranska ja saksa ovat EU:n tärkeimmät työkielet ja suomen lisäksi osa oman opintopolkuni ydintä. Aluksi käsittelen fraseologismien ominaispiirteitä ja luonnetta teoreettisesta näkökulmasta yleisellä tasolla. Fraseologismit ovat kiteytettynä useampisanaisia ilmauksia, joiden merkitys tai rakenne ei vastaa osiensa summaa vaan muodostavat oman kielellisen yksikkönsä. Aineistosta käy kuitenkin selvästi ilmi, että kiteytyneisyyden aste saattaa vaihdella paljonkin eri ilmaustyyppien välillä. Tutkimustulokseni osoittavat, että täysistuntokeskusteluissa, etenkin kriisitilanteissa, käytetään runsaasti kuvaannollista kieltä ja hyvin erityyppisiä fraseologismeja. Aineistoni suurimpina fraseologismityyppeinä ovat nominaaliset puhutteluilmaukset, metaforiset fraseologismit ja terminologiset fraseologismit. Eri ilmaustyyppejä käytetään moniin eri tarkoituksiin varsinkin tutkielmani kontekstissa, jossa sotilaallinen konflikti aiheuttaa puhujissa voimakkaita tunnetiloja. Ensimmäisen ilmaustyypin pääfunktiona on faattinen funktio, toisen emotiivinen ja poeettinen funktio ja kolmannen referentiaalinen funktio. Tulkit onnistuvat pääsääntöisesti säilyttämään lähdepuheenvuoron kielellisen funktion, vaikka eivät aina tulkkauksen rajoitteista johtuen löydäkään idiomaattista muotovastinetta. Etenkin metaforisten fraseologismien ymmärtäminen saattaa olla tulkeille vaikeaa, mikä johtaa epäselvyyksiin tulkkauksessa. Siksi sekä kääntäjien että tulkkien on syytä kehittää omien työkielten, etenkin vieraan B-työkielen, fraseologismien osaamista. Todettakoon lopuksi, että työtä fraseologian ja kuvaannollisen kielen tutkimiseksi laajemminkin kannattaa jatkaa idiomaattisen kielenkäytön juurruttamiseksi myös osaksi asiatekstikääntäjän ja tulkin ammattiosaamista ja valmistautumista toimeksiantoihin.