Browsing by Author "Doloczki, Lilla-Dóra"

Tutkimukseni on haastatteluaineistoon perustuva tapaustutkimus, joka käsittelee Suomeen muuttaneiden suomen toisena kielenä oppineiden sosiaalistumista suomen kielen käyttäjäksi. Aineistona toimii Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -hankkeen seitsemän haastattelua. Aineistosta valitut haastateltavat ovat muuttaneet Suomeen aikuisena tai teini-ikäisenä ja ovat oppineet suomen toisena kielenä. Työssäni tarkastelen, miten haastateltavat kuvaavat omaa suomen kielen käyttöään ja yhteiskunnassa pärjäämistään muuton jälkeen ja myöhemmin. Pyrin löytämään vastausta kolmeen seikkaan: miten yhteiskunnassa pärjääminen suomen kielellä on muuttunut elämän aikana; milloin muutos tapahtuu ja miten se näkyy suomalaiseen yhteiskuntaan kuulumisen kuvailussa; ja mitkä ovat keskeiset suomen kieleen sosiaalistumisen vaikuttavat tekijät. Työssäni lähestyn kysymyksiä sisällönanalyysin ja diskurssianalyysin kautta, ja käytin avuksi positioinnin, asennoitumisen ja toimijuuden käsitteitä. Työni kannalta tärkeä teos on Elizabeth Millerin (2014) tutkimus, joka käsittelee maahanmuuttajataustaisten pienyrittäjien toimijuutta. Tutkimukseni osottaa, että sosiaalistuminen suomen kielen käyttäjäksi on moniulotteinen ja yksilöllinen prosessi. Haastateltavat ovat alussa kokeneet kielen oppimisen välttämättömäksi ja vaikeaksi, mutta siitä huolimatta he ovat omien kertomustensa mukaan sopeutuneet hyvin kielellisesti. Haastateltavat positioivat itsensä usein aktiiviseksi toimijaksi ja oman tarinansa sankariksi, jolla on vastuu oppia kieltä. Suurin osa haastateltavista näyttää hyväksyvän ja tyytyvän omaan puhetapaansa virheistä huolimatta, ja pitää sujuvuutta tärkeämpänä, mutta positiivisten asenteiden lisäksi ilmenee jatkuvasti myös negatiivisia asenteita ja evaluointia oman oppimiskyvyn ja kielitaidon suhteen. Toistuvista aiheista ja paikoittain samanlaisista ajatuksista huolimatta heidän välillään on eroja siinä, miten he kokevat suomeen kieleen sosiaalistumisen, kuulumisen ja kiinnittymisen laajempaan suomalaiseen kieliyhteisöön ja yhteiskuntaan. Haastateltavia yhdistää kuitenkin tunne siitä, että he kuuluvat omaan paikkakuntaan ja asuinpaikan kieliyhteisöön sekä vakiintunut kaveriporukka, työyhteisö ja perhe, jotka sitovat heitä Suomeen. Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -hanke tarjosi hyvän aineiston tutkia näitä ajankohtaisia kysymyksiä. Koen, että suomen kielen puhujaryhmään kuulumisen ja sosiaalistumisen kysymys on jokaisen maahanmuuttajataustaisen kielenoppijan tai suomea toisena kielenä oppineen henkilön kiinnostuksen kohteena.