Browsing by Author "Fehér, Zsuzsánna"

Tutkielmassa tarkastellaan moniäänisyyden kielentämisen keinoja vertaispalauteteksteissä. Kansainvälisissä tutkimuksissa on tarkasteltu laajasti, miten vertaispalautetekstit rakentuvat ja millaisia kielenaineksia käytetään palautteissa suoritettujen toimintojen ilmaisemisessa. Suomen kontekstissa kirjoitettua vertaispalautetta ei ole tutkittu tästä näkökulmasta. Vertaispalaute on prosessi, jossa opiskelijat antavat toisilleen palautetta. Vertaispalautteen antaminen vaatii opiskelijoilta monipuolisia kognitiivisia taitoja, mikä näkyy palautteen kielellisissä valinnoissa. Palautteissa suoritetaan toimintoja: annetaan positiivisia arvioita, kuvaillaan ongelmakohtia, esitetään parannusehdotuksia ja selvityspyyntöjä. Näiden toimintojen kielellisissä valinnoissa näkyy sekä palautteen kirjoittajan että sen vastaanottajan ja tiedeyhteisön äänet. Palautteissa läsnä olevia ääniä tarkastellaan tässä tutkielmassa suhtautumisen teorian avulla. Siinä tarkastellaan tekstien moniäänisyyttä, jolla tarkoitetaan tekstissä samanaikaisesti läsnä olevia ääniä, näkökulmia ja konteksteja. Tutkielman aineisto koostuu suomen toisena kielenä oppineiden opiskelijoiden vertaispalauteteksteistä, jotka on kirjoitettu Helsingin yliopiston Suomen kielen ja kulttuurin opintosuunnan perusopintoihin kuuluvalla kurssilla. Palautteet annettiin kirjallisesti Moodle verkko-oppimisympäristössä. Aineiston vertaispalautetekstit jaettiin niissä toteutettujen toimintojen perusteella toimintokuvioihin. Analyysissä tarkastellaan kehu-, ongelmankuvaus-, parannusehdotus- sekä kysymystoimintojen kielenaineksia sekä niiden suhdetta toimintokuvioihin. Analyysissä analysoidaan toimintojen kielelliset valinnat ja esitetään, että kehujen kielenainekset ovat yksiäänisiä. Muiden toimintojen kielelliset valinnat ovat vaihtelevampia ja luonteeltaan sekä yksi- että moniäänisiä. Moniäänisyyttä ilmaistaan viittaamalla palautteenantajaan, palautteensaajaan, tiedeyhteisön yhteisesti jaettuun tietoon ja normeihin. Lisäksi moniäänisyyttä ilmaistaan kielenaineksilla, jotka viittaavat hypoteettiseen toteutukseen. Moniäänisyyttä rakennetaan sekä sana- ja rakennetasolla että kieliopin keinoin. Analyysissä esitetään, että moniäänisyyden ja toimintokuvioiden välillä on yhteyksiä: toimintokuvioiden rakenne vaikuttaa toimintojen kielellisiin aineksiin ja kuviot ovat yhteydessä opiskelijoiden käsityksiin palautteenantoprosessista. Ongelmankuvauksia ja parannusehdotuksia käytetään korjaustoimia muistuttavissa toimintokuvioissa. Kehua taas käytetään pehmentimenä, mutta analyysissä esitetään myös kehu-perustelu-toimintokuviota, jossa kehun funktio on ainoastaan arvion antaminen.