Browsing by Author "Felixson, Daniela"

Tutkielma käsittelee valtioneuvoston kanslian asettamaa Nato-terminologiaprojektia, jonka tarkoituksena oli laatia Nato-sanasto, joka sisältää keskeistä valtioneuvostossa käytettävää ja tarvittavaa suomen- ja ruotsinkielistä Nato-terminologiaa. Tutkielmassa selvitetään sanastoprojektin kokoonpano sekä sanaston laatijaosapuolten roolit. Lisäksi selvitetään, mitä linjauksia projektilla oli sanastossa esitettävästä tiedosta, minkälaisia työvaiheita sanaston yhden luvun valmisteluun on kuulunut ja miten eri asiantuntijaryhmät, niin projektin sisäiset kuin ulkopuolisetkin, ovat vaikuttaneet sanaston sisältöön. Tarkoituksena on valottaa sanastoprojektin toimintaa avaten samalla sanastotyön monivaiheisuutta ja monitahoisuutta. Tutkielman metodeja ovat etnografinen observointi, puolistrukturoidut haastattelut ja sanastoprojektia koskevan kirjallisen aineiston tarkastelu. Suurin osa kirjallisesta aineistosta koostuu projektin sisäisistä taustamateriaaleista ja muusta dokumentaatiosta, sanastoluonnoksista, projektin jäsenten kommenteista ja lausuntopalautteesta. Nato-terminologiaprojektin työvaiheiden tarkasteluun käytetään Nykäsen (1999) mallia sanastoprojektien työvaiheista. Tutkimus osoittaa, että sanastoprojekti on sisältänyt sanastotyölle tyypilliset työvaiheet, joskin vaiheiden erottaminen toisistaan on ollut vaikeaa. Sanasto on pitkälti rakennettu sanastotyön periaatteiden mukaan, mutta jotkin projektin linjaukset aiheuttivat poikkeavuuksia standardisoidun sanaston ulkomuodosta ja sisällöstä. Projekti koostui käytännön sanastotyötä tekevästä projektiryhmästä sekä työtä ohjaavasta ohjausryhmästä. Ohjausryhmän tehtävänä on ollut mahdollistaa projektityö ja hyväksyä sanaston sisältö. Projektiryhmään kuului sanastoprojektille tyypillisellä tavalla terminologeja ja substanssiasiantuntijoita. Lisäksi siihen kuului kieliasiantuntijoita sekä henkilöitä, jotka olivat sekä substanssin että kielen asiantuntijoita. Projektin työssä terminologit ovat vastanneet mm. projektiryhmän työn johtamisesta, sanaston ulkomuodosta sekä käsitteiden ja määritelmien kokoamisesta. Substanssiasiantuntijat ja kielen sekä substanssin asiantuntijat ovat varmistaneet sanaston sisällön oikeellisuuden, ja kieliasiantuntijat ovat auttaneet määritelmien kääntämisessä sekä tiedonhaussa. Tutkimuksesta kuitenkin selvisi, että projektiin virallisesti kuuluneista substanssiasiantuntijoista ja substanssin sekä kielen asiantuntijoista vain muutama osallistui sanastotyöhön. Tarvittaessa projektin ulkopuolisia asiantuntijoita on myös konsultoitu, ja lausuntovaiheessa sanastoon on tullut palautetta projektin ulkopuolisilta tahoilta sanaston termeihin, määritelmiin, ulkomuotoon ja kieleen. Palautetta on annettu erityisen paljon Ruotsista ja sanaston ruotsinkielisiin osiin. Tämä saattaa osoittaa kiinnostusta yhteisen valtioiden rajat ylittävän terminologian laatimiseen ja vakiinnuttamiseen, mutta toisaalta syynä saatavat olla myös projektin sisäiset toimintatavat, joilla sanaston ruotsinkieliset osat laadittiin. Tutkielma osoittaa, että Nato-terminologiaprojekti on ollut monivaiheinen ja monitahoinen projekti, jossa monen eri asiantuntijaryhmän tiedot ja taidot kohtasivat.