Browsing by Author "Feodorow, Heini"

Eettinen viestintä, kriittinen näkökulma monikulttuurisuuteen ja työyhteisöt yhdessä eivät toistaiseksi ole saaneet juuri huomiota osakseen puheviestinnän tutkimuksessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä tutkimustietoa eettisistä diskursseista monikulttuurisessa työelämän kontekstissa. Tavoitteena on tunnistaa eettisiä diskursseja, joita tuotetaan puhuessa monikulttuuristen tutkimusryhmien sosiaalisesta todellisuudesta. Tutkimuksessa pyritään tarkastelemaan miten diskursseja on rakennettu kielellisesti ja toisaalta millaisia merkityksiä ne sisältävät. Lopuksi tarkastellaan millaisia potentiaalisia ideologisia seurauksia diskursseilla on. Tässä tutkimuksessa kulttuuri käsitetään kriittisen tiedonintressin mukaisena kontekstiriippuvaisena kokonaisuutena. Tutkimus on luonteeltaan laadullista tutkimusta. Aineisto koostuu kymmenestä haastattelusta, jotka on kerätty teemahaastattelumenetelmällä suomeksi tai englanniksi. Analyysimenetelmänä on käytetty kriittistä diskurssianalyysiä. Näin ollen huomio aineistossa on kiinnittynyt valtaeroihin ja niiden diskursiiviseen tuottamiseen. Aineistosta tunnistettiin kolme diskurssia, jotka ovat normaaliusdiskurssi, tasa-arvodiskurssi ja hierarkiadiskurssi. Normaaliusdiskurssi nousi hegemoniseksi diskurssiksi, jota rakennetaan erityisesti naturalisaation keinoin. Normaaliusdiskurssi merkityksellistää eettisyyden luonnolliseksi, inhimilliseksi ja passiiviseksi asiantilaksi, jota määrittää normaalius ja epäeettisyyden poissaolo. Tulosten mukaan tasa-arvodiskurssia ja hierarkiadiskurssia rakennetaan kielellisesti monin tavoin. Tasa-arvodiskurssi merkityksellistää eksplisiittisesti tasa-arvon aktiiviseksi tekemiseksi yksilön jokapäiväisessä olemisessa. Tasa-arvo merkityksellistyy myös kyvyksi ja tahdoksi toimia tasa-arvoisesti. Tulosten mukaan tasa-arvosta poikkeava toiminta jättää yksilön tasa-arvon ulkopuolelle. Hierarkiadiskurssi merkityksellistää koulutuspohjaisista hierarkioista puhumisen epäeettiseksi. Vallitsevasta vallan epätasapainosta on mahdollista puhua vain implisiittisesti. Tulokset tukevat aiempaa tutkimustietoa sekä tuovat uutta tietoa monikulttuuristen tutkimusryhmien sosiaalisen todellisuuden rakentumisesta diskursiivisesti.