Browsing by Author "Häkki, Maria"

Tutkimuksen aiheena on sitä on oltu -konstruktio, joka koostuu kolmesta rakenneosasta: ei-referatiivisesta sävypartikkelista sitä, apuverbistä on tai ollaan sekä varioivasta TU-partisiipista. Tutkimuksessa tarkastellaan kognitiivisen kieliopin ja pragmatiikan viitekehyksistä, millaisissa käyttöyhteyksissä sitä on oltu -konstruktio esiintyy aineistossa, joka on koottu pääosin puhekielen mukaisesta kirjoittelusta verkossa sekä kaunokirjallisuudesta ja sanomalehtitekstilähteistä. Tutkimuskysymysten avulla tarkastellaan, miksi konstruktiota käytetään ja millaista affektisuutta konstruktioon liittyy. Tutkimus osoittaa, että kognitiivisen kieliopin näkemyksen mukaisesti sitä on oltu -konstruktiota voidaan pitää kielellisen yksikön saavuttaneena kokonaisuutena, joka on kielenpuhujan hallittavissa sellaisenaan. Konstruktion sisältämä sitä-partikkeli tarjoaa puhujalle avoimen viittaussuhteen, ja konstruktiolla puhuja voi viitata itseensä, vastaanottajaan, kolmanteen osapuoleen tai inklusiivisesti geneeriseen vastaanottajien joukkoon. Aineistosta nousee esiin, että sitä on oltu -konstruktio vaihtelee tyypillisesti muiden sellaisten rakenteiden kanssa, joissa subjekti ei ole ilmipantuna. Tutkimuksesta käy ilmi, että sitä on oltu -konstruktio liittyy puhujan haluun kierrellä eli olla epäsuora. Konstruktion hahmottamia epäsuoruuden funktioita ovat kohteliaisuuden tavoittelu, johon liittyy kasvojen käsite, ironian osoittaminen ja ivailu sekä tabuaiheiden käsittely. Sitä on oltu -konstruktion vakiintuneita käyttökonteksteja ovat kohteliaisuuden ilmentämisen ja huu-morin rakentamisen keinot, ironisointi, puhujan kannalta kiusallisten, kasvoja uhkaavien puheaktien, kuten moittimisen, päivittelyn, kerskailun ja vähättelyn ja arkaluontoisten asioiden esittäminen sekä yhteiseen tietoon vetoaminen.