Browsing by Author "Haapaniemi, Juha"

Tutkimuskohteena on amerikkalaisen Sara Paretskyn V.I. Warshawski- dekkarisarjan talousrikosromaanit erityisesti niiden julkisuus- ja journalismikuvan sekä vallankäytön osalta painottuen alkuaikojen tuotantoon. Journalismi ymmärretään toisaalta todellisuussuhteena ja toisaalta samalla etenkin yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tuotteena. Julkisuuden ja tiedotusvälineiden esittäminen kaunokirjallisuudessa ilmenee paitsi journalismina sinänsä myös julkisuuden ja tiedotusvälineiden vaikutuksena. Tämä liittyy myös kirjojen henkilöiden ammatteihin, ammattietiikkaan ja toimintamahdollisuuksiin. Kyse voi olla myös tekstienvälisyydestä eli tekstistä, joka puhuu toisesta tekstistä. Yhteiskunnallisia tai muita ongelmia Paretsky kuvaa tavallaan myös dekkarin muodossa. Paretskyn V.I. Warshawski-rikoskirjojen keskeistä aihepiiriä ovat talousrikokset ja etenkin yhteiskunnan eliittien epäeettinen toiminta. Viihdekirjallisuudeksi mielletyn dekkarin tiedollinen ja yhteiskunnallinen motiivi voi näkyä siten, että murhan tai talousrikoksen kautta voi ongelmallistaa ja nostaa julkisuuteen eettisiä ja yhteiskunnallisia aiheita ja toimintamalleja. Paretskyn luoma juristietsivä toimii Chicagossa, joka esiintyy dekkarien kautta niin politiikan, talouden ja muun julkisen alueen kuin yksityiselämän kautta. Toisaalta esimerkiksi Paretskyn V.I. Warshawski-dekkareiden taloudellisten rakenteiden kuvaus esimerkiksi on varsin monisyistä, ja sitä selittävät niin yksilölliset kuin yhteiskun¬nalliset, esimerkiksi organisaatiorikollisuus eivätkä laittoman, epäeettisen ja toivottavan rajat ole kovinkaan selviä. Sara Paretskyn V.I. Warshawski -rikosromaanit perustuvat usein paitsi hänen omiin kokemuksiinsa liike-elämästä esimerkiksi usein tarkkoihin ennakkotutkimuksiin ja lähdeaineiston keräämiseen, vaikka esimerkiksi Tappavaa myrkkyä -teoksen kserksiini-kemikaali ja sen terveysvaikutukset ovat kuvitteellisia. Näin syntyy monesti kärjistetty, joskin suurelta osin myös uskottava todellisuuskuva, vaikka sillä ei olisikaan tarkkaa vastinetta todellisuudessa. Uutisaineiston valikoinnissa käyvät ilmi etsivän ja toimittajan väliset intressi- ja arvoristiriidat, vaikka yhtymäkohtia ilmenee ja etsivä saatetaan sekoittaa toimittajiin. Paretskyn rikosromaaneissa etsivä- ja toimittajahahmot ovat osin myös varsin tyyliteltyjä ja osin siis stereotyyppisiä, mutta samalla eläviä ja myös ristiriitaisia persoonallisuuksia. Etsivän ja toimittajan suhteet nähdään läheisinä mutta myös kuin vastavuoroisena pelinä tai vaihtokauppana. Esimerkiksi Surmanloukku -teoksessa toimittajat ja yleisö suhtautuvat päähenkilöä ja minä-kertojaa kiihkeämmin mediatapahtumien dramatiikkaan ja shokeeraaviin piirteisiin. Toimittajien, yleisön ja usein myös poliisin sensaatiohakuisia reaktioita kuvataan laajalti, mutta ne myös vaihtelevat tilanteittain ja tapauksittain. Toisaalta osin ihannoidaan monesti moniselitteistä tekniikkaa mutta myös kritisoidaan teknis-taloudellisen yhteiskunnan olemusta. Paretskyn V.I. Warshawski -dekkareissa julkisuus on joillekin pelastus ja joillekin taakka. Tiedon ja vallan kytkennät ja yhteispeli näyttäytyvät keskeisinä teemoina. Tieto ja raha eivät muutu yksiselitteisesti vallaksi, mutta niillä on vaihtosuhteensa. Julkisuus tai siihen vetoaminen vaikuttaa, mutta toisaalta vallankäyttö on monikerroksisempaa.