Browsing by Author "Haimila, Roosa"

Tässä tutkimuksessa tarkastelen, selittävätkö samat ihmiset luonnonkatastrofeja tai niistä aiheutunutta kärsimystä sekä yliluonnollisilla tarkoituksilla että tieteellisesti. Kuvaan myös, missä määrin ja miten aineiston kirjoittajat selittävät luonnonmullistuksia tai niistä johtuvaa kärsimystä yliluonnollisilla, tarkoituksen sisältävillä selityksillä. Tutkimuksessani hyödynnän psykologisia, kognitiivisia teorioita ihmisten selityksistä havaitsemalleen todellisuudelle. Legaren, Evansin, Rosengrenin ja Harrisin mukaan sama ihminen voi tilanteesta riippuen selittää samaa ilmiötä tieteellisesti, yliluonnollisesti, molemmilla selitysmalleilla tai näitä yhdistäen. Sovellan myös Kelemenin teoriaa ”epämääräisestä” teleologiasta, eli ihmisten taipumuksesta havaita yliluonnollisia tarkoituksia muun muassa luonnonilmiöissä. Pro gradun aineisto on vuosina 2004‒2013 kirjoitettu suomalainen internetkeskustelu, jonka viesteistä valtaosa käsittelee Intian valtamerellä vuonna 2004 tapahtunutta tsunamia. Keskustelu koostuu 288 kirjoittajan 1275 viestistä. Analysoin aineiston Saldañan kausaatiokoodauksen pohjalta kehittämälläni teoriaohjaavalla tekstinkoodausmenetelmällä. Tutkimuksen keskeisin tulos on, että valtaosa yliluonnollisia, tarkoituksen sisältäviä selityksiä soveltaneista kirjoittajista selittää tapahtumia myös tieteellisesti. Vähemmistö luonnonkatastrofeja tai niistä aiheutunutta kärsimystä selittäneistä kirjoittajista esittää tapahtumille yliluonnollisia tarkoituksia. Keskustelijat selittävät yliluonnollisilla tarkoituksilla luonnonkatastrofista aiheutunutta kärsimystä ‒ tieteellisiä selityksiä keskustelijat sen sijaan käyttävät sekä luonnonilmiön että siitä johtuvan kärsimyksen selittämiseen. Kirjoittajat ilmaisevat yliluonnollisia tarkoituksia eksplisiittisesti ja metaforisesti, ja ilmaisutavalla on yhteys tieteellisten selitysten soveltamiseen. Kaiken kaikkiaan tulokset tukevat käsitystä, jonka mukaan osa ihmisistä selittää luonnonkatastrofeista aiheutunutta kärsimystä sekä tieteellisesti että yliluonnollisilla tarkoituksilla myös melko sekulaarissa ja korkeasti koulutetussa yhteiskunnassa. Saman ilmiön tieteelliset ja yliluonnolliset selitykset voivatkin tietyissä olosuhteissa olla psykologisesti yhteensopivia, vaikka ne kulttuurisessa keskustelussa usein esitetään toisensa vastapareina.