Browsing by Author "Haka, Sanni"

Tämä tutkielma käsittelee laululyriikoiden kääntämistä ja selvittää, miten eri käännösteoriat määrittelevät laululyriikoiden kääntämisen. Kyseessä on tapaustutkimus, jossa selvitetään vertailevan tutkimuksen keinoin, millaisia käännösstrategioita laululyriikoiden kääntämisessä käytetään ja millaiset erityispiirteet vaikuttavat käännösstrategioiden valintaan. Tutkielmassa perehdytään siihen, miten sekä ranskaa että suomea osaava laulaja on kääntänyt suomalaisia laululyriikoita ranskaksi ja millaisia käännösstrategioita hyödyntäen hän on ratkaissut kielelliset ja kulttuurilliset erot näiden kieliversioiden välillä. Tutkielman aineisto koostuu 11 suomenkielisestä kappaleesta, jotka on käännetty ranskaksi. Kyseessä on suomalaisen näyttelijä-laulaja Irina Björklundin albumi La vie est une fête, johon hän on kääntänyt suomalaisen iskelmän ja popin eri aikakausien klassikoita ja hittejä. Tutkielma pohjautuu Andrew Chestermanin (1997) käännösstrategioihin ja Peter Low’n (2005) pentathlon-periaatteeseen. Aineisto on jaoteltu ensisijaisesti Chestermanin käännösstrategioiden mukaan syntaktisiin, semanttisiin ja pragmaattisiin strategioihin. Jokainen pääkategoria jakautuu kymmeneen alaluokkaan. Näiden strategioiden käyttöä selitetään Peter Low’n laululyriikoiden kääntämiseen tarkoitetun viisijakoisen pentathlon-periaatteen avulla (laulettavuus, merkitys, luonnollisuus, rytmi ja riimi). Lisäksi teoriataustana käytetään muita laululyriikoiden kääntämiseen liittyviä tutkimuksia (Palmgren 1986; Salo 2006; Franzon 2008; Savonen 2008). Koska käännösstrategioiden valintaan vaikuttaa vahvasti käännöksen skopos, myös skoposteoria (Reiss & Vermeer 1986) esitellään tutkimuksessa lyhyesti. Tutkielman aineisto osoittaa, että Björklund on käyttänyt laululyriikoiden käännöksissä syntaktisia ja semanttisia käännösstrategioita huomattavasti pragmaattisia strategioita enemmän. Aineiston 556 strategiasta 41,5 % on syntaktisia käännösstrategioita, 41 % semanttisia käännösstrategioita ja 17,5 % pragmaattisia käännösstrategioita. Analyysistä käy ilmi, että syntaktisia käännösstrategioita käytetään usein muiden käännösstrategioiden (semanttisten ja pragmaattisten) kanssa rinnakkain, mikä selittää osaltaan niiden laajan käytön. Syntaktiset käännösstrategiat liittyvät kielen rakenteellisiin muutoksiin, ja aineistosta selviää, että näiden käytön taustalla on tavoite säilyttää lähdetekstin rytmiikka sekä luonnollinen ja kielioppia mukaileva tapa käyttää kieltä. Semanttisten käännösstrategioiden käytön taustalla on kääntäjän halu säilyttää käännöksen merkitys mahdollisimman muuttumattomana. Merkityksen lisäksi semanttisia käännösstrategioita käytetään myös rytmiikan säilyttämiseksi ja käännöksen laulettavuuden parantamiseksi. Pragmaattisten käännösstrategioiden käytön taustalla on myös tavoite säilyttää rytmilliset elementit ja merkityssisältö mahdollisimman muuttumattomana.