Browsing by Author "Hakalisto, Tuomas"

Tässä tutkielmassa analysoin japanilaisten pääministereiden Kishida Fumion ja Shinzō Aben virkaanastujaispuheiden representatiivisia, aatteellisia ja poliittisesti vetoavien vuorovaikutuksellisten sisältöjen muotoutumistapoja poliittisen diskurssianalyysin avulla. Analysoitu aineisto koostuu puheiden ulkopolitiikkaosioista. Puheiden päätäntöosiot otetaan huomioon niiden poliittisesti vaikuttavien elementtien takia. Diskurssianalyysin metodologisena viitekehyksenä hyödynnetään Hallidayn ja Matthiessenin (2013, 1999) systeemis-funktionaalisen kieliteorian transitiivisuusjärjestelmään kytkeytyvää Teruya Kazuhiron (2004) japanin kielen systeemis-funktionaalista mallia ja modaalisuuden analyysiä. Kyseisen viitekehyksen avulla tutkitaan pääministereiden kielenkäytössä esiintyviä verbiprosesseja ja niiden konstruoimia ulko- ja sisämaailmoihin linkittyviä kokemussisältöjä ja havaintoja. Verbiprosessien analysoimisessa kiinnitetään huomiota prosessien vuorovaikutuksellisiin funktioihin eri toimijoiden välillä ja siihen, miten näiden avulla muodostetaan representatiivisia merkityksiä lausetasolla. Transitiivisuusjärjestelmän konstruoimien kokemussisältömerkitysten analyysissä otetaan huomioon myös episteemisten ja deonttisten modaali-ilmausten asenteellisuutta ja todennäköisyyttä indeksoivat merkitykset. Tulokset osoittavat pääministereiden rakentavan puheissaan erilaisia hienovaraisia representatiivisia sisältöjä Japanin ulko- ja turvallisuuspoliittisista olosuhteista. Kishida antaa puheessaan optimistisemman kuvan Japanin ulkopolitiikasta, jossa painotetaan kansainvälisen yhteistyön rakentamista ja ylläpitoa sekä yhteistyön positiivista vaikutusta kansaa suojelevan diplomatian vahvistamisessa. Sen sijaan Aben puheessa kriisinhallinnan tehostaminen ja turvatakuiden voimistaminen esiintyvät selkeämpinä asenteina. Aben puheessa mainitaan myös kansainvälisen yhteistyön edistäminen Yhdysvaltojen ja ASEAN-maiden kanssa, mutta usein konteksteissa, joissa korostetaan Japanin vakavaa turvallisuuspoliittista tilannetta. Nämä merkitykset toteutuvat diskursseissa yleisimmin esiintyvien mentaalisten, materiaalisten ja relationaalisten prosessien avulla. On myös havaittavissa, että mentaalisia, behavioraalisia ja materiaalisia prosesseja upotettiin relationaalisiin prosessilauseisiin. Tällaiset lauseet antavat selkeämmän kuvan siitä, miten puhuja havaitsee ja kokee eri aihepiirien olosuhteiden tilat. Transitiivisuusjärjestelmän tarkasteleminen osoittautuu hyödylliseksi myös modaalisten ilmaisujen ilmaisemien asenteiden ja niiden yleisöön vetoavien elementtien erittelemisessä. Koska puheet usein rakennetaan kollektiivisen prosessin kautta puolueen sisällä, antavat analyysitulokset lisäksi osviittaa LDP-puolueen sisäisistä asenteenmuutoksista.