Browsing by Author "Halmetoja, Saara"

Kaksikielisyyden yhdentymishypoteesi (engl. convergence hypothesis) esittää, että kehittyvän kielitaidon myötä ensimmäisen ja toisen kielen käsittelyyn käytetään jaettuja aivoalueita. On avoin kysymys, miten kaksikieliset käsittelevät sanatason kieliopillista eli morfosyntaktista tietoa yksikielisiin verrattuna. On esitetty, että äidinkielen morfosyntaktista ja sanastollista tietoa käsitellään aivotasolla eri mekanismein ja osittain eri aivoalueilla. Morfosyntaksin käsittelyn aivoperustaa on tutkittu paljon säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien avulla, mutta aiheen tutkimus muilla sanaluokilla on jäänyt vähemmälle huomiolle. Taivutetut substantiivit sisältävät sekä syntaktista että sanastollista tietoa. Tässä pro gradu -tutkimuksessa selvitettiin ensimmäisen ja toisen kielen taivutettujen sanojen käsittelyä aivoissa tapahtumasidonnaisten jännitevasteiden avulla. Äidinkieleltään englanninkielisiltä yksikielisiltä (n=20) ja kaksikielisiltä (n=17), jotka olivat äidinkieleltään suomenkielisiä ja englantia toisena kielenä puhuvia, mitattiin aivosähkökäyrää passiivisen kuuntelun tilanteessa. Koehenkilöille esitettiin puhuttuja englannin- ja suomenkielisiä sanoja ja akustisesti samankaltaisia pseudosanoja, joista osa oli taivutettu suomen ja englannin monikon päättein (/s/ ja /t/). Morfosyntaksin käsittelyä eri kielitaustoilla tutkittiin vertailemalla taivutuspäätteille syntyneitä jännitevasteita. Englannin monikkopäätteelle /s/ syntyneet vasteet olivat kielestä riippumatta voimakkaampia, kun sanavartalona oli oikean sanan sijaan merkityksetön pseudosana. Tämä vaikutus jatkui pidempään, kun kyseessä oli oikein taivutettu englanninkielinen sana. Tulos on samansuuntainen kuin aiemmissa yksikielisillä tehdyissä tutkimuksissa. Vasteet suomen kielen päätteelle /t/ eivät tuottaneet vastaavaa eroa vasteissa, vaan suomea heikosti taitavilla englanninkielisillä aikainen vaste oikein taivutetuille suomen sanoille oli suurempi kuin taivutuspäätteellisille pseudosanoille. Sama vaikutus esiintyi myöhäisessä vasteessa kielitaustasta riippumatta. Äidinkielelle syntyneet aivovasteet eivät siis olleet täysin yhteneviä kaksikielisten ja yksikielisten välillä. Yksikielisillä havaittiin englanninkielisten sanojen yhteydessä vastakkainen vaikutus, jossa aikainen vaste oli suurempi, kun päätteeseen liitetyllä sanalla ei ollut merkitystä. Kokonaisuudessaan tulokset viittaavat siihen, että sujuvataitoiset vieraan kielen puhujat käsittelevät morfosyntaksia yhtenevästi syntyperäisten puhujien kanssa, mikä tukee yhdentymishypoteesia.