Browsing by Author "Haltia, Heidi"

Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään modaaliverbien käytön kehittymistä oppijansuomessa Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoilla A2-C2. Tutkimuskysymyksiä olivat: (1) Millainen modaaliverbien käyttö on tyypillistä kullekin tutkituista taitotasoista? (2) Miten modaaliverbien käyttö kehittyy Eurooppalaisen viitekehyksen tasolta A2 tasolle C2? (3) Mitkä modaaliverbit aiheuttavat suomenoppijoille vaikeuksia ja (4) miten modaaliverbit vaikuttavat suomenoppijoiden viestintäkykyyn? Aineistona käytettiin Oulun yliopiston ICLFI-korpuksesta otettuja tekstejä, joiden kirjoittajat opiskelevat suomea vieraana kielenä ulkomaisissa yliopistoissa. Tutkimuskysymyksiä lähestyttiin kahdella tapaa. Ensinnäkin modaaliverbien käytön kehittymistä tutkittiin DEMfad-mallin mukaisesti frekvenssin, tarkkuuden ja distribuution näkökulmasta. Toiseksi tutkimuksessa pohdittiin kvalitatiivisesti sitä, miten modaaliverbien käyttö vaikuttaa oppijan viestintätaitoihin. Tutkimuksen teoreettisena taustana käytettiin käyttöpohjaisen kieliopin ajatuksia toisen tai vieraan kielen omaksumisesta. Tutkimuksessa huomattiin, että aineiston modaaliverbien käytössä tapahtui kaksi murrosta. Niistä ensimmäinen koski modaaliverbien esiintymäfrekvenssiä ja tapahtui taitotasolta A2 tasolle B siirryttäessä. Tasolla C2 modaaliverbien esiintymäfrekvenssi laski jälleen. Toinen murros koski modaaliverbien tarkkuuden ja distribuution kehitystä ja tapahtui taitotasolla C tultaessa. Tällöin modaaliverbien käyttö muuttui keskeisimpien modaaliverbien osalta kohdekieliseksi sekä varioivaksi. Modaaliverbien käytön variaatio ja tarkkuus olivat verrannollisia taitotason kanssa: mitä ylempää taitotasoa kirjoittaja edusti, sitä varioivampaa ja tarkempaa modaaliverbien käyttö keskimäärin oli. Vastaavaa korrelaatiota ei havaittu esiintymäfrekvenssin ja taitotason välillä. Tutkimuksen perusteella mahdollisuutta ilmaisevien modaaliverbien käyttö aiheuttaa suomenoppijoille enemmän vaikeuksia kuin välttämättömyyttä ilmaisevien. Yleisimpiä ongelmia olivat eri modaaliverbien välisen työnjaon selkeytymättömyys sekä modaaliverbien käyttö kohdekielelle epätyypillisissä konteksteissa. Tutkimus antoi viitteitä sen suuntaan, että ainakin oppijan äidinkielen siirtovaikutus ja tuotettava tekstilaji vaikuttaisivat modaaliverbien käyttöön. Tutkimustulokset poikkesivat modaaliverbien oppimisjärjestyksen puolesta eräistä muista suomea toisena kielenä opiskelevien modaaliverbien käyttöä sivunneiden tutkimusten tuloksista. Tämä antaa viitteitä sen suuntaan, että myös oppimisympäristöllä olisi vaikutusta käytettyihin modaaliverbeihin. Tutkimuksen perusteella modaaliverbien kohdekielinen käyttö parantaa tekstin sidosteisuutta, tehostaa oppijan kykyä ilmaista mielipiteitään sekä parantaa hänen kykyään tuottaa argumentoivia ja akateemisia tekstilajeja. Näin ollen modaaliverbien hallinta on yhteydessä Eurooppalaisen viitekehyksen eri taitotasoille asettamiin viestinnällisiin tavoitteisiin.