Browsing by Author "Huttunen, Viivi"

Tutkielma käsittelee retoristen kysymysten funktioita äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeen kirjoitustaidon vastauksissa. Kirjoitustaidon vastaus on kompleksinen tekstilaji, johon opiskelija sosiaalistuu lukio-opintojensa aikana. Tutkielmani tavoitteena on selvittää, mitä vaikutuksia kokelaat tavoittelevat käyttäessään retorista kysymystä kirjoitustaidon vastauksessa. Tutkielma asettuu samaan tutkimusperinteeseen edeltävän äidinkielen ylioppilaskokeen tutkimuksen kanssa. Samalla tutkielmani täydentää retoristen kysymysten tutkimusta erityisesti yhtenäisten tekstien osalta. Tutkimuskysymys on: millaisia funktioita retorisilla kysymyksillä on kantaa ottavassa tai pohtivassa kirjoitustaidon ylioppilaskoevastauksessa? Tutkielman teoreettisena taustana toimii systeemis-funktionaalinen teoria sekä ajatus kielen dialogisuudesta. Tutkielma asettuu tekstintutkimuksen alalle, mutta analyysi hyödyntää diskurssintutkimuksen teorioita. Lähestyn retorisia kysymyksiä kirjoittajan ja lukijan välisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Teoreettisena tukena toimii metadiskurssin tutkimus. Lisäksi hyödynnän suhtautumisen teoriaa käsitellessäni retoristen kysymysten kykyä kielentää kirjoittajan suhtautumista. Täydennän analyysiani retoriikan tutkimuksen havainnoilla. Tutkielman aineistona on 97 kirjoitustaidon vastaustekstiä, joista 51 on kevään 2020 ja 46 syksyn 2020 ylioppilaskokeesta. Olen käynyt aineiston läpi käsin ja poiminut sieltä kaikki retorisia kysymyksiä sisältävät jaksot tarkempaa analyysia varten. Aineiston teksteistä 78 % sisälsi vähintään yhden retorisen kysymyksen. Keskimäärin kysymyksiä esiintyy 2–3 per teksti, mutta todellisuudessa kysymysten määrät vaihtelevat yksittäisten tekstien välillä suuresti. Analyysin pohjalta aineistosta on erotettavissa neljä funktiota, joita retoriset kysymykset toteuttavat: tekstuaalinen, interpersonaalinen, havainnollistava ja pohtiva funktio. Tekstuaalinen funktio liittyy tekstin rakenteeseen ja kysymysten vakiintuneisiin sijainteihin tekstissä. Tällaisia kysymyksiä käytetään topiikin asettamiseen, aihepiiristä toiseen siirtymiseen sekä tekstin kokonaisrakenteen tai lauserakenteen muotoilemiseen. Interpersonaalinen funktio taas liittyy tekstin keskustelevuuteen ja kirjoittajan suhtautumisen ilmaisemiseen. Havainnollistava funktio kytkeytyy esimerkkien antamiseen tekstissä sekä luovaan kielenkäyttöön ja kirjoittajan omaäänisyyteen. Pohtiva funktio kuvaa kysymysten osuutta syvällisten ja abstraktien asioiden käsittelyssä. Tuloksista voidaan päätellä, että retorinen kysymys on vakiintunut osaksi kirjoitustaidon vastauksen tekstilajin kielellisiä resursseja ja se voi saada teksteissä monia eri funktioita. Tutkielma antaa viitteitä siitä, että korkeita ja matalia pistemääriä saaneet kirjoittajat hyödyntävät kysymyksiä hieman eri tapaan teksteissään. Lisäksi katsaukseni retoristen kysymysten tutkimukseen osoittaa, että kirjoitetuissa teksteissä esiinty-vät kysymykset kaipaavat vielä täydentävää tutkimusta.