Browsing by Author "Iivanainen, Tuomas"

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten visuaalinen moodi, aksentti ja asenne vaikuttavat lukiolaisten englannin kuullun ymmärtämiseen, kun kuuntelussa käytetään autenttista materiaalia. Tutkimuksessa vertaillaan audiovisuaalista kuullun ymmärtämistehtävää sekä tavanomaisempaa kuullun ymmärtämistehtävää, jossa puhujaa ei nähdä. Tutkimusongelmia on neljä: Kuinka puhujan näkeminen vaikuttaa englannin kuullun ymmärtämiseen? Kuinka puhujan aksentti vaikuttaa kuulijan ymmärrykseen? Miten kuulijan asenne puhujan aksenttia kohtaan vaikuttaa ymmärrykseen? Millainen on kolmen tutkitun muuttujan, visuaalisen moodin, aksentin ja asenteen, suhde toisiinsa? Teoreettisena pohjana käytetään aiempia tutkimuksia audiovisuaalisen tekstin ymmärtämisestä, kuulijalle vieraiden aksenttien ymmärtämisestä sekä asenteen vaikutuksesta kuullun ymmärtämiseen. Teoria on koostettu useista tutkimuksista, sillä tälle aiheelle ei ole entuudestaan olemassa kattavaa teoriaa. Tutkimuksessa käytetään monivalintatehtävää mittaamaan ymmärrystä audiovisuaalisessa ja audiaalisessa kontekstissa. Koehenkilöiden asenteita puhujan aksenttia kohtaan mitataan kaksinapaisella arviointikyselyllä. Koeryhmä koostuu 39:stä lukio-opiskelijasta, joista 27 on ensimmäisen vuoden opiskelijoita ja 12 kolmannen vuoden opiskelijoita. Pienen otteensa vuoksi tutkimus on tapaustutkimus. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että puhujan näkeminen helpottaa kuullun ymmärtämistä silloin, kun hän elehtii niin, että kuulija voi rakentaa merkitystä sekä nähdyn että kuullun perusteella. Huulilta lukemisen ei havaittu hyödyttävän kuullun ymmärtämisessä, kun puhuja puhui kuulijalle vieraalla aksentilla. Vaikka visuaalinen moodi pääsääntöisesti helpottikin kuullun ymmärtämistä, saattoivat monitulkintaiset eleet olla jopa harhaanjohtavia. Kuulijalle vieras aksentti vaikeutti kuullun ymmärtämistä selvästi. Vaikka puhujan näkeminen helpotti kuullun ymmärtämistä, se ei tasoittanut aksenttien välisiä haastavuuseroja. Kuulijan asenteen puhujan aksenttia kohtaan havaittiin vaikuttavan subjektiiviseen käsitykseen ymmärtämisestä sen sijaan, että se olisi vaikuttanut objektiiviseen tuloksista mitattuun ymmärryksen tasoon. Tämä oli yllättävää, sillä aiemmat tutkimukset ovat painottaneet asenteen vaikutusta tärkeänä osana kuullun ymmärtämistä. Koehenkilöiden asenteet puhujaa kohtaan olivat positiivisemmat silloin, kun he näkivät puhujan. Koska tutkimuksessa keskitytään vieraan kielen kuullun ymmärtämiseen, siitä on järkeenkäypää johtaa pedagogisia sovelluksia. Kuulijalle vieraiden aksenttien käyttäminen vaikeuttaa kuullun ymmärtämistä selvästi, mikä tulee ottaa huomioon kuullun ymmärtämistehtäviä suunniteltaessa. Audiovisuaalisia kuullun ymmärtämistehtäviä suunniteltaessa tulee kaikki puhujan eleet tulkita huolellisesti, jotta niiden vaikutus kuullun ymmärtämiseen voidaan ennakoida.