Browsing by Author "Inkinen, Harri"

Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Humanistinen tiedekunta/taiteiden tutkimuksen maisteriohjelma Tekijä – Författare – Author Harri Inkinen 013019130 Työn nimi – Arbetets titel – Title Semioottinen analyysi Johann Sebastian Bachin Chaconnesta sooloviululle BWV 1004 Oppiaine – Läroämne – Subject Musiikkitiede Työn laji – Arbetets art – Level Pro gradu Aika – Datum – Month and year Marraskuu 2020 Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages 53 Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkin Johann Sebastian Bachin toisen sooloviulupartitan päättävää Chaconnea semioottisesta näkökulmasta. Semiotiikassa tutkitaan merkkejä, merkkijärjestelmiä ja merkityksen muodostumista. Bachin Chaconnea ei ole tutkittu vielä paljoa semioottisesta näkökulmasta ja siitä syystä olen valinnut tämän metodin. Chaconne on yksi barokin tyylikauden tansseista ja osa tanssisarjaa. Se oli aluksi populaari tanssi, joka muuttui osaksi eurooppalaista taidemusiikkiperinnettä suureksi osaksi Bachin ansiosta. Bach on säveltäjistä kiinteimmin se, johon tämä lajityyppi yhdistetään. Työssäni hyödynnettäviä semioottisia teorioita ovat modaliteettiteoria, halkeamateoria ja eksistentiaalisemiotiikka. Keskeisin semiotiikan teoreetikko on Eero Tarasti, mutta myös Julia Kristevan ajatuksiin viitataan. Tutkimusongelma on kaksiosainen. Ensiksi pohdin, että mikä on taiteilijan ja hänen tuotantonsa suhde semioottisesta näkökulmasta. Toisessa kysyn, että minkälainen on musiikkisemioottinen surun merkki klassisen musiikin asiayhteydessä. Modaliteetteja ovat määrätyt ranskankieliset verbit, joita on käytetty purkamaan auki inhimillistä ajattelua. Ne ovat A. J. Greimasin kehittelemiä, ja Tarasti sovelsi niitä ensimmäisenä klassiseen musiikkiin. Työssäni modaliteetteja kohdistetaan Chaconnessa ilmenevien retoristen eli puheopillisten kuvioiden tarkasteluun. Runsaslukuisimmin Chaconnessa esiintyvät retoriset kuviot ovat messanza ja groppo. Messanza on sarja askeleittain tai hypyittäin liikkuvia nopeita nuotteja ja groppo on neljä lyhyen sävelen kuvio, jossa 1. ja 3. sävel ovat samat. Kaksi keskeisintä modaliteettia Chaconnessa ovat pouvoir (voida) ja devoir (täytyä). Chaconne on muodoltaan kolmiosainen eli edustaa A-B-A-muotoa. Sävellyksen B-jakson alku toimii halkeamana semioottiseen. Tuo kohta on koko sävellyksen ydin ja paljastaa sen syvämerkitykset surun julkilausumana. Tarastin eksistentiaalisemiotiikassa tutkitaan merkkejä niiden sisältä käsin ja ainutkertaisuudessaan. Eksistentiaalisemiotiikan kehittymisen myötä on syntynyt uusia merkkikategorioita. Tutkimuksessani kävi ilmi, että kaikkein vahvimmin Chaconne on endomerkki. Endomerkki on sisäsyntyinen merkkilaji. Tutkimustulos on myös, että tietty vastakkainasettelu minän ja yhteiskunnan eli Moin ja Soin (Bachin ja aikansa säveltäjäyhteisön) on todennäköisesti vaikuttanut siihen, että Chaconne on syvällinen sävellys. Avainsanat – Nyckelord – Keywords J. S. Bach, Chaconne, a cappella -viulumusiikki, retoriset kuviot, modaliteettiteoria, halkemateoria, eksistentiaalisemiotiikka Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited E-Thesis Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information