Browsing by Author "Inkinen, Roosa"

Tutkielman aiheena on toistakymmentä vuotta valmisteltavana ollut sosiaali- ja terveysalan uudistus eli soteuudistus ja sen kuvautuminen eri medioissa. Tarkastelun kohteeksi on rajattu Juha Sipilän hallituksen aikana käytetyt kielikuvat eli metaforat soteuudistuksesta. Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaiset metaforiset ilmaukset toistuvat soteuudistuksen valmistelua ja toteutumista kuvaavissa puheenvuoroissa, sekä millä tavoin soteuudistuksesta käytyä keskustelua kuvataan. Metaforisia ilmaisuja tarkastellessa kiinnitetään huomio kielenkäyttäjään ja hänen poliittisiin motiiveihinsa: onko taustalla Sipilän hallituksen valmisteleman uudistuksen kannattaminen vai sen vastustaminen. Lisäksi tutkielmassa huomioidaan myös hieman sosiaali- ja terveydenhoitoalan nykyjärjestelmän kuvautumista aineistossa, sillä soteuudistushanketta usein perustellaan nimenomaan nykyjärjestelmän puutteellisuudella. Tutkielman aineisto koostuu eri uutismedioiden verkkosivuilla julkaistuista, niin hallitus- kuin oppositiopoliitikkojenkin puheenvuoroihin perustuvista soteuudistukseen liittyvistä uutisteksteistä. Nämä soteuudistusta käsittelevät uutistekstit ovat kevään 2018 ajalta, tarkemmin ottaen aikaväliltä 28.2.30.4.2018. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on kognitiivinen kielioppi sekä kognitiivinen metaforateoria. Aineiston analysoinnissa hyödynnetään lisäksi Kielitoimiston sanakirjaa sekä Isoa suomen kielioppia. Tarkastelun myötä paljastuu, että soteuudistuksen kuvailussa hyödynnetään usein samoja konventionaalisia metaforisia lähdealueita, kuten RAKENNELMA, LIIKE sekä MATKA, mutta yksittäisten metaforisten ilmaisujen käytössä on kuitenkin havaittavissa variaatiota. Innovatiivisimpia metaforia hyödyntää eniten soteuudistusta vastustava oppositiojohtaja. Aineiston kautta keskeiseksi nousee jokaisen kielenkäyttäjän taustalla oleva oma agenda: hallituksella se on soteuudistuksen valmistelun jatkaminen ja toteutuksen vääjäämättömyyden korostaminen, kun taas opposition voidaan nähdä pyrkivän soteuudistuksen valmistelun häirintään ja vetoamaan kansalaisten tunteisiin, millä toivotaan kenties olevan vaikutusta valmistelun keskeyttämiseen. Medialla ei ole – eikä tosin pitäisikään olla – samankaltaista selvästi havaittavissa olevaa agendaa, joskin useiden eri toimittajien kielenkäytössä voidaan havaita ainakin yksi usein toistuva ja siksi myös huomionarvoinen ilmaisu sotekapina, jota on hankala tulkita neutraaliksi.