Browsing by Author "Ito, Ulpu"

Tässä tutkielmassa tarkastelen slangisanojen ja slangimaisten ilmaisujen esiintymistä nuorison slangikielen käytössä yläasteikäisillä nuorilla, jotka ovat 13-16 vuotiaita. Lähtökohtana on tutkia niitä sanoja tai fraaseja, jotka eivät kuulu ruotsin kielen standardikieleen. Tutkimusaineistona on haastattelututkimus, jonka kielentutkija Mona Forsskåhl on kerännyt ruotsinkielisen yhteiskoulun yläasteella Porissa vuonna 2002.Haastattelututkimuksessa informantteja pyydettiin kirjoittamaan slangisanoja annettuihin avainsanoihin, joita oli yhteensä 38 avainsanaa. Tutkimuksen empiirinen osa oli jäänyt ilman analysointia, joten tämän johdosta olen saanut mahdollisuuden jatkaa eteenpäin tätä keskeneräistä tutkimusta pro gradu-tutkielmassani. Informantit olen jakanut kahteen ryhmään,15 tyttöä,15 poikaa, yhteensä 30 informanttia. Tutkimuksen metodina on laadullinen sisältöanalyysi, jossa aineiston lekseemit olen jakanut neljään ryhmään alkuperän mukaan. Tutkielmassani pyrin analysoimaan, mitä slangimaisia sanoja esiintyy slangikielen käytössä, mitkä slangisanat ovat suomalaisperäisiä, mitkä ruotsalaisperäisiä tai englanninkielisiä lainasanoja ja esiintyykö muita slangisanoja, venäläisiä lainoja tai Stadin slangia. Tutkimuksessa otan esille myös sanan esiintymistiheyden, miten usein tietty sana esiintyy tässä tutkimuksessa. Tutkimuksen teoriaosassa esittelen etymologista kielentutkimusta ruotsinkielisessä Suomessa ja Ruotsissa sekä aikaisempia tutkimuksia. Esittelen myös ruotsinruotsin slangisanoja, jotka ovat lainautuneet eri murteista, eri ammattiryhmien harjoittamista salakielistä ja romanikielestä. Nämä salakielet ovat lainanneet sanavarastoaan ruotsinkielisiin slangisanoihin. Esittelen myös Stadin slangin historiallista taustaa ja vaikutusta siihen slangikieleen, joka syntyi Helsingin työläiskortteleissa ruotsinkielisten- ja suomenkielisten poikien välillä. Tutkimustulos osoitti, että aineistosta löytyi kaikkein eniten suomalaisperäisiä aineksia, jossa poikien osuus suomenkielisistä esiintymisistä oli vähän suurempi kuin tyttöjen. Tutkimustulos osoitti myös, että englanninkielisten lainasanojen osuus on vähän suurempi tytöillä kuin pojilla. Mitä tulee ruotsalaisperäisiin aineksiin, tulos oli yllättävä, sillä tutkimus osoitti, että löytyi hyvin vähän ruotsalaisperäisiä aineksia. Tutkimuksessa ruotsinruotsista peräisin olevien slangisanojen osuus oli vähän suurempi tytöillä kuin pojilla. Tendenssi on kehittynyt siihen suuntaan, että ruotsin kieli on heikentynyt suomen kielen kustannuksella. Tutkimustulokseni osoitti selvästi, että ruotsinkielisiä slangivariantteja löytyi hyvin vähän, mutta sen sijaan löytyi runsaasti useita suomenkielisiä slangivariantteja tai muita ilmaisuja suomen kielen standardikielestä. Tutkimustulos on myös osoittanut, että vanha Stadin slangi eli Hesan slangi on melkein hävinnyt meidän aikanamme ja tilalle on tullut englanninkielisiä lainasanoja. Jos ajattelen itseäni tutkijana jatkaisin slangin tutkimusta aikuisten parissa eri sukupolvien välillä sosiolingvistisestä näkökulmasta katsottuna.