Browsing by Author "Jämsä, Elina"

Tutkimus käsittelee kaksikielisten perheiden lasten nimeämisprosesseja sellaisissa perheissä, joissa toinen vanhemmista on suomenkielinen ja toinen arabiankielinen. Tavoitteena on selvittää, millä perusteilla lapsen nimi valitaan, minkä kieliseksi lapselle valittu nimi koetaan ja kuka nimen antaa. Tutkimus on otteeltaan sosio-onomastinen. Aineisto koostuu 18 lapsen ensimmäisestä etunimestä eli ensinimestä. Myös toisia ja kolmansia etunimiä tarkastellaan lyhyesti. Tutkimu saineisto on kerätty haastattelemalla 10 suomalais-arabialaista perhettä. Haastattelut on toteutettu Zoom-videopuhelun välityksellä syys-joulukuussa 2020. Yksi haastatteluista tehtiin pääosin sähköpostitse. Kaikissa haastatelluissa perheissä arabiankielinen vanhempi on lapsen isä ja suomenkielinen vanhempi on lapsen äiti. Kaikissa haastatteluissa vastaajana on ollut lapsen äiti. Tutkimuksen analyysiosio pohjautuu Eero Kiviniemen nimenvalintaperusteiden luokitteluun. Kiviniemen nimenvalintaperusteiden luokitteluja on tutkimuksessa sovellettu aineistosta esiin nousseiden havaintojen mukaan. Uskonnon vaikutus nimenvalintaan on tutkimuksessa oma nimenvalintaperusteensa. Nimeämistä syntymä- tai kastepäivän mukaan ei sen sijaan ole sisällytetty mukaan tutkimukseen, sillä aineistossa ei esiinny yhtään osumaa kyseiselle valinta perusteelle. Aineiston tärkein nimenvalintaperuste on nimen käytännöllisyys. Käytännöllisyyden alakategorioista erityisesti nimen kansainvälisyys, nimen sointuminen arabian ja suomen kieleen sekä nimen helppo lausuttavuus nousevat tärkeiksi valintaperusteiksi. Myös uskonnon vaikutus nimenvalintaan osoittautuu aineistossa merkittäväksi. Viidessä nimeämistapauksessa valitun nimen on tullut olla musliminimi. Neljässä tapauksessa vaatimuksena on ollut kristinuskon näkyminen nimessä. Toisin kuin Kiviniemen aineistossa, ensimmäisen etunimen valintaa suvusta ei tutkimuksen aineistossa esiinny lainkaan. Jälkinimien kohdalla nimen valinta suvusta on aineistossa tyypillistä, sillä aineisto sisältää 10 isän nimeä ja 7 isoisän nimeä. Isän ja isoisän nimiä annetaan sekä tytöille että pojille. Kymmenen aineiston ensinimistä koetaan arabiankielisiksi ja viisi mielletään yleisesti kansainvälisiksi. Ensinimen mieltäminen suomenkieliseksi on aineistossa harvinaista, sillä vain yksi ensinimi mielletään suomenkieliseksi. Aineistossa esiintyy kaksi ensinimeä, jotka koetaan hepreankielisiksi. Tyypillisimmin lapsen nimenantajana toimivat vanhemmat yhdessä. Isä toimii ainoana nimenantajana äitiä useammin. Perheen ulkopuolisen henkilön toimiminen nimenantajana on aineistossa harvinaista.