Browsing by Author "Järvenpää, Tatiana"

Tutkielma käsittelee kielellistä väkivaltaa seksistisessä ahdistelussa julkisilla paikoilla. Tutkimuksen aineisto koostuu 120 tapauksesta, jotka on julkaistu sivustolla wwww.payetashnek.tumblr.com. Tämä ranskankielinen sivusto on kerännyt yli 15 000 anonyymia kertomusta seksistisestä ahdistelusta julkisilla paikoilla. Aineiston rajaus on tehty maaliskuussa 2019. Tutkielman tavoitteena on tutkia, esiintyykö aineistossa kielellistä väkivaltaa, ja jos näin on, niin millaisin kielellisin keinoin se ilmenee, millaisissa tilanteissa ja kenen toimesta. Tutkielman teorian pohjana on pitkälti C. Kerbrat-Orecchionin teos (2001) puheakteista, kun taas kielellisen väkivallan tutkiminen perustuu erityisesti M. Laforest’n ja C. Moïsen (2013) actes de condamnation -teorian tarjoamiin työkaluihin. Pragmaattisen kielentutkimuksen perinteiden mukaisesti actes de condamnation -puheaktien analyysi perustuu viestin vastaanottajan tulkintaan, sillä toisin kuin puhujan aikomus, se on analysoitavissa kielellisesti jo siitä syystä, että se kertoo reaktiosta puhujan viestiin. Analyysi on jaettu kahteen osaan (kielellinen ja kontekstuaalinen), joista ensimmäinen syventyy vastaanottajan reaktion lisäksi erilaisiin kielellisen väkivallan ilmenemisen muotoihin: onko actes de condamnation -puheaktien kohteena ihmisen teko vai ominaisuus, ovatko puheaktit suoria vai epäsuoria sekä millaisia loukkaavia sanamuotoja ne sisältävät. Lisäksi tutkitaan millaiset eri tekijät voivat vaikuttaa kielellisen väkivallan voimakkuuteen. Analyysin toinen osa käsittelee kontekstuaalisia osatekijöitä, kuten paikkaa, kellonaikaa ja osanottajia. Aineisto osoittaa, että kielellinen väkivalta on enimmäkseen epäsuoraa ja että sen sisältämät loukkaavat sanamuodot (qualifications péjoratives) ovat vahvasti seksuaalisesti värittyneitä. Niin ikään puheaktien suoruus ja epäsuoruus, niiden sisältämät puhuttelevat elementit ja kirosanat sekä modaalisuus vaikuttavat osaltaan siihen, miten voimakas kielellistä väkivaltaa ilmaiseva puheakti on kyseessä. Kielellinen väkivalta jakautuu aineistossa kahteen tyyppiin, joista toinen (fulgurante) on luonteeltaan suoraan loukkaavaa tai nopeasti eskaloituvaa ja toinen (détournée) puolestaan implisiittisempää ja esiintyy enimmäkseen epäsuorissa puheakteissa (kuten pyynnössä). Kielellisen väkivallan epäsuoruus saa pohtimaan kuinka kielellinen väkivalta ylipäätänsä muodostuu ja mitä sillä koitetaan tavoittaa. Voiko eräänlainen groteski kohteliaisuus (compliment obscène) olla seksistisen ahdistelun muoto? Lisäksi tutkimus antaa viitteitä siitä, että seksistisessä ahdistelussa ilmenevää kielellistä väkivaltaa kohtaa kaikkialla Ranskassa, useimmiten kadulla ja erityisesti iltapäivällä ja illalla. Ahdistelijat ovat useimmiten 30–50-vuotiaita miehiä ja uhrit 12–18-vuotiaita naisia. Tutkimus osoittaa, että kielellinen väkivalta on vahvasti läsnä seksistisessä ahdistelussa, sillä lähes koko aineisto koostuu actes de condamnation -puheakteista. Vaikka tutkimus antaa tuloksia niin kielellisen väkivallan ilmenemismuodoista, sen voimakkuuteen vaikuttavista tekijöistä, kuin erilaisista kontekstuaalisista elementeistä, se raapaisee kuitenkin vain pintaa niinkin monimutkaisessa ja laajassa ilmiössä kuin kielellinen väkivalta, puhumattakaan seksistisestä ahdistelusta. Niinpä tulokset antavat aihetta lisätutkimuksille.