Browsing by Author "Järvi, Ursula"

Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella haastattelututkimuksen keinoin keväällä 2020 alkunsa saaneen koronaviruspandemian seurauksia EU-tulkkauksen näkökulmasta. Tutkittava ajanjakso on rajattu helmi–maaliskuun alusta kesäkuun toiselle viikolle. Koska tutkielma on kirjoitettu kevään ja kesän 2020 aikana, eivät koronariisin pidempikantoiset seuraukset EU-tulkkaukselle olleet tutkielman valmistumisajankohtana vielä selvillä. Tutkielman teoriataustassa käydään läpi kansainvälisissä organisaatioissa tehtyjä tutkimuksia etätulkkauksen menetelmien käyttöönotosta osana monikielisten kokousten tulkkausjärjestelyitä sekä aikaisempia konferenssitulkkien työelämää käsitteleviä tutkimuksia. Tutkimusta varten haastateltiin neljää tulkkia, joista kolme työskentelee freelance-tulkkeina EU:n toimielimissä ja yksi virkatulkkina Euroopan unionin parlamentissa. Kaikki haastatellut tulkit tulkkaavat suomeksi, ja heistä kolme asuu Brysselissä ja yksi muussa EU-maassa. Haastattelututkimuksen osallistujiksi ei ilmoittautunut tulkkeja, jotka olisivat tulkanneet koronakriisin aikana muiden EU:n toimielinten kuin parlamentin kokouksissa. Haastattelut toteutettiin etähaastatteluina. Haastattelun kysymykset käsittelivät EU:n muuttuneita tulkkausjärjestelyjä, etätulkkauksen menetelmien käytön etuja ja haasteita sekä tulkkien henkilökohtaisia kokemuksia koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Haastatteluaineistosta käy ilmi, että etätulkkauksen menetelmien käyttö on koronakriisin aikana mahdollistanut tulkkauksen järjestämisen EU:n toimielinten kokouksissa. Käyttöönotetut tulkkausjärjestelyt voidaan määritellä tulkatuiksi tai etätulkatuiksi videokonferensseiksi. Tilateknisillä järjestelyillä on pyritty vähentämään konferenssitulkkauksen yhteydessä tapahtuvia ihmiskontakteja. Tulkit on sijoitettu yksittäin varsinaisen kokoustilan ja tarvittaessa samassa rakennuksessa sijaitsevien muiden kokoustilojen tulkkauskoppeihin, ja siksi esimerkiksi parlamentin täysistuntojen tulkkaamiseen on vaadittu useampi kokoussali. Parlamentin kokouksissa primääriset osallistujat on sijoitettu joko kokoussaliin tai he ovat osallistuneet kokoukseen etäyhteyden välityksellä. Osa kokouksista on järjestetty rajatulla määrällä tulkattavia kieliä tai kokonaan ilman tulkkausta. Huomionarvoista on myös, että suuri osa EU-toimielimien kokouksista on peruttu poikkeustilanteessa. Etätulkkauksen toteutuksen yhteydessä on esiintynyt haasteita. Teknisten ongelmien ohella tulkit nostivat esiin inhimillisiä aspekteja, jotka hankaloittavat etätulkkaustilannetta. Tulkit kokivat haasteelliseksi kokonaistilanteen hahmottamisen, non-verbaalisen kommunikaation ja vuorovaikutuksen puuttumisen tulkin ja hänen yleisönsä sekä tulkkikollegoiden väliltä. Poikkeustilanne on myös vaikuttanut haastateltujen tulkkien henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja aiheuttanut huolta töiden jatkumisesta ja EU-tulkkauksen jatkuvuudesta.