Browsing by Author "Jernström, Meri"

Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan kielellisten valintojen vaikutusta ambienssin rakentumiseen Susanna Hastin romaanissa Ruumis/huoneet (2022). Aineisto on kerätty kokoamalla romaanista tekstikatkelmia manuaalisesti. Aineiston kokoamisessa on hyödynnetty avainsanoja ruumis ja muisti sekä johdoksia: muisto ja muistaa. Kaikki avainsanojen taivutusmuodot kuuluvat mukaan aineistoon. Aineisto koostuu 355:stä avainsanojen yhteydestä kootusta tekstikatkelmasta, joita tarkastellaan tutkielmassa irrottamattomana osana koko teoksen kontekstia. Keskeistä tutkielmassa on erityisesti se, miten tarkasteluun valitut kielelliset elementit ja teoksesta esiin nousevat megametaforat osaltaan vaikuttavat lukijalle välittyvän ambienssin muodostumiseen. Teoreettisena lähtökohtana tutkielmassa on kognitiivinen kielentutkimus ja sen kielinäkemys. Siltana kielentutkimuksen ja kirjallisuustutkimuksen välillä käytetään kognitiivista poetiikkaa ja sen käsitteitä. Tutkielmassa hyödynnetään myös kognitiivista metaforateoriaa. Keskeisimpiä analyysivälineitä ovat kognitiivisen poetiikan käsitteet megametafora ja ambienssi. Analyysissa keskitytään avainsanojen leksikaaliseen ja kieliopilliseen tarkasteluun. Muistamisen yhteydessä kieliopillinen tarkastelu nojaa muun muassa tekstin tempusvalintoihin, ja ruumis-lekseemin yhteydessä tutkielmassa tarkastellaan toimijuutta semanttisten roolien avulla. Samalla pohditaan muistin ja ruumiin yhtenäisyyttä teoksessa hyödyntäen SÄILIÖ-metaforaa. Analyysissa kiinnitetään huomiota aineistosta esiin nouseviin megametaforiin. Kaikkia näitä kielellisiä keinoja tarkastellaan tutkielmassa siltä kannalta, miten ne ovat mukana teoksen ambienssin rakentumisessa. Aineistosta nousee esiin kahdenlaisen muistin – tavanomaisen ja traumamuistin – kuvaamista. Näistä erityisesti traumaattisen muistin kuvaaminen on teoksen ja tämän tutkielman kannalta olennaista. Traumamuistin olemus välittyy tekstistä esiin nouseviin megametaforiin, joita teoksesta havaitaan kaksi erillistä, mutta yhtenevää: RUUMIS ON VÄKIVALLAN PAIKAT ja MUISTAMINEN ON RUUMIILLISTA. Analyysin yhteenvetona tarkastellaan kielellisten valintojen ja erityisesti megametaforien osallistumista ambienssin rakentumiseen teoksessa. Ambienssi syntyy lukuprosessin aikana lukijassa heräävissä ajatus- ja mielleyhtymissä. Tutkielmassa tarkasteltujen kielellisten elementtien osalta teoksen ambienssi välittyy lukijalle ruumillisena kokonaisuutena, joka on yhteydessä traumamuistin olemukseen ja väkivallan paikkoihin sulautuneisiin traumamuistoihin. Ambienssin käsite on luonteeltaan tulkinnanvarainen ja sen muodostuminen on sidoksissa aina yksittäiseen luentaan, minkä vuoksi ambienssi muodostuu erilaiseksi jokaisen lukijan ja jopa jokaisen lukukerran kohdalla.