Browsing by Author "Jokimies, Soile"

Tässä Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan sitä, millaista uutisointia ja keskustelua belgialaisissa medioissa käydään Belgian siirtomaa-ajasta. Belgian Kongo (nykyinen Kongon demokraattinen tasavalta) joutui vakavan riiston kohteeksi Belgian kuningas Léopold II:n ja myöhemmin Belgian valtion hallitessa maata vuosina 1885–1960. Belgiassa, kuten monissa muissa siirtomaita hallinneissa maissa, siirtomaita ja niiden historiaa ei ole juurikaan tähän asti käsitelty medioissa. Tilanne muuttui Belgiassa vuonna 2018 sen avattua uudestaan Afrikka-museon Tervuerenissa. Entiseen siirtomaahan liittyvä keskustelu ja uutisointi oli avattu, ja se jatkuu edelleen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia teemoja siirtomaa-aikaan liittyen belgialaisissa medioissa käsitellään tiettynä ajanjaksona. Lisäksi tutkittiin sitä, millä tavalla mediat käyttävät valtaa aiheita valitessaan ja niistä uutisoidessaan. Tutkimukseen valitut mediat valikoitiin sen mukaan, mitä uutisia eri medioissa Internetissä oli julkaistu. Aineisto koostuu neljän suuren belgialaisen median uutisista ja dokumenteista. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä käytetään diskurssianalyysiä, joka juontaa kielentutkimuksessa juurensa 1950-luvulle. Diskurssianalyysin pääajatus on, että kieli on toimintaa, joka rakentaa sosiaalista todellisuutta. Kielenkäyttö ei siis koskaan ole arvoneutraalia tai irrallista, vaan se tuottaa aina jotakin. Nojaudun tutkimuksessani erityisesti Norman Fairclough’n kriittisen diskurssianalyysin teoriaan, ja Jokisen viiteen diskurssianalyysin ulottuvuuteen, joiden kautta tuloksia peilataan todellisuuteen. Tutkielman aineisto koostuu 64:stä artikkelista tai haastattelusta. Aineisto jaoteltiin teemojen mukaan, ja tulokseksi saatiin kuusi teemaa, joita mediat käsittelivät artikkeleissaan. Historia -teeman kautta käsitellään erityisesti sitä, miten belgialainen koululaitos on laiminlyönyt siirtomaa-ajan käsittelemisen historian opetuksessaan. Politiikka -teema taas käsitteli nykyistä politiikkaa Kongon suhteen. Syyllisyys nousi teemana esiin useissa mahdollista anteeksipyyntöä koskevissa artikkeleissa. Anteeksipyyntöä odottivat sekä Kongo kansakuntana että kongolaiset lapset, jotka riistettiin äideiltään ja vietiin Belgiaan kasvatettaviksi. Neljäntenä teemana esiin nousivat arkielämässä näkyvät erilaiset siirtomaa-aikaan liitettävät objektit. Keskustelu Leopold II:a esittävistä patsaista, tauluista ja kadunnimistä oli erityisesti esillä. Myös taide nousi esiin omana teemanaan. Sekä Afrikka-museon että muun Kongosta tuodun taide-esineistön oikeutettu sijoituspaikka aiheutti keskustelua. Viimeisenä teemana oli kuningas Leopold II. Häntä ja hänen toimintaansa käsiteltiin useissa artikkeleissa. Löytyneiden teemojen lisäksi nostin seitsemänneksi teemaksi sen, mitä olin tutkimusaineistosta olettanut löytäväni. Oletuksena oli, että medioista löytyisi aikalaishaastatteluja siirtomaa-ajan kokeneilta ihmisiltä. Tämä oletus ei kuitenkaan toteutunut. Tutkimuksessani pohditaan löytyneiden teemojen kautta sitä, millaista todellisuutta mediat luovat ja miten ne käyttävät valtaa teemoja valitessaan.