Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Jukola, Tuulia"

Sort by: Order: Results:

  • Jukola, Tuulia (2024)
    Tutkielma tarkastelee sukupuoliroolien representaatiota 2020-luvun lastenkirjallisuudessa, ja on siten kiinnostunut siitä, millaisia roolimalleja lasten nykykulttuuri tarjoaa lukijoilleen. Tutkielma pyrkii vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Miten sukupuolirooleja representoidaan tekstin ja kuvien välityksellä? 2) Millaisena eri sukupuolten toimijuus näyttäytyy? Kirjallisuuden arvomaailmaa on mahdollista tarkastella diskurssin ja representaation käsitteiden avulla, minkä takia tutkielman teoreettinen viitekehys asettuu diskurssintutkimuksen ja feministisen tutkimuksen risteyskohtaan. Diskurssintutkimus on laadullista tutkimusta, joka ei pyri tyhjentäviin selityksiin, vaan tavoitteena on hahmottaa kielen kautta rakentuvia laajempia yhteiskunnallisia merkityksiä. Aineistoon kuuluu neljä vuonna 2020 julkaistua lasten kuvakirjaa, joita ovat Aada ja Kiukkuleijona (Kumma), Fanni ja levoton liikeri (Kumma), Prinsessa Pikkiriikin kesä (Otava) sekä Siiri ja nolo nalle (Tammi). Teokset on valittu Suomen Kustannusyhdistyksen kokoamasta Myydyimmät kotimaiset lasten- ja nuortenkirjat 2020 -listauksesta. Kirjat rakensivat viidenlaisia representaatioita tyttöhahmojen ja poikahahmojen toteutuneesta toimijuudesta. Sekä tyttö- että poikahahmoja yhdistäviä ja tekstistä nousseita representaatioita olivat hahmojen fyysinen aktiivisuus, kekseliäisyys ja kyvykkyys, hyvä toveruus ja impulsiivisuus, kun taas vain tyttöhahmoilla esiintyviä representaatioita olivat empatiakyky ja herkkyys. Representaatioiden kautta rakentuvat nais- ja mieskuvat poikkesivat siten osittain toisistaan. Erityisesti naiskuva näyttäytyy tutkielman tulosten valossa monipuoliselta, sillä tyttöhahmot rikkoivat osittain perinteisiä sukupuolirooleja osoittamalla muun muassa aktiivista toimijuutta. Toisaalta tyttö- ja naishahmoja kuvattiin myös stereotyyppisen tunteellisina, joka välittyi muun muassa emootioverbien kautta. Sen sijaan mieskuva näytti jämähtäneen stereotyyppiseen sukupuoliajatteluun: pojat representoitiin fyysisesti aktiivisina, vilkkaina ja neuvokkaina hahmoina, jotka eivät osoittaneet naishahmoilla esiintynyttä tunteellisuutta.