Browsing by Author "Juntunen, Hanna"

Työ käsittelee venäjän kielen verbien aspektien opetusta suomalaisissa venäjän kielen oppikirjasarjoissa ”Ponjatno!”, ”Ateljee” ja ”Davaj”, jotka seuraavat peruskoulun vuoden 2014 ja lukion vuoden 2015 opetussuunnitelmien kielenopettamisen tavoitteita. Opetussuunnitelmissa kielenopetuksen päätavoitteeksi määritellään kommunikatiivinen kielenosaaminen, jonka kehitystä seurataan eurooppalaisen kielitaidon viitekehyksen avulla. Tutkielman tavoitteena on oppikirjatutkimuksen avulla saada tietoa siitä, kuinka laajasti venäjän kielen aspektien eri merkityksiä opetetaan tämänhetkisissä venäjän kielen oppikirjoissa. Työn tutkimuskysymys on kaksiosainen: mitä verbien erityismerkityksiä oppikirjojen verbiharjoituksissa esiintyy, ja kuinka aspektien käyttöä selitetään ja opetetaan oppikirjoissa. Kysymysten avulla tutkitaan, kuinka laajasti venäjän kielen verbien erityismerkityksiä opetetaan kyseisissä oppikirjoissa, ja millaisia yleistyksiä imperfektiiviselle ja perfektiiviselle aspektille niissä annetaan. Tutkimusta varten oppikirjoista kerättiin venäjän kielen aspektien merkityksiä opettavat verbiharjoitukset, joita kertyi yhteensä 42 kappaletta. Tehtävien lauseet, joita on yhteensä 298 kappaletta, jaoteltiin verbien aspektien merkitysten mukaisesti käyttäen O. P. Rassudovan luokittelua aspektien erityismerkityksistä. Oppikirjoista kerätiin myös kaikki aspektien merkityksiä kuvailevat osiot, joiden tarkoituksena on opettaa aspektien käyttöä. Oppikirjasarjat eroavat toisistaan aspektien opetuksen suhteen: ”Davaj”-kirjasarjassa verbien aspekteja ei mainita ollenkaan, ja tämän takia tutkimuksen loppuosassa keskitytään ”Ponjatno!” ja ”Ateljee”-kirjasarjoihin. Tutkimuksen perusteella oppikirjasarjoissa painotetaan eniten imperfektiivisen aspektin konkreettis-prosessuaalista merkitystä ja perfektiivisen aspektin konkreettis-faktista merkitystä; näitä erityismerkityksiä esiintyy kaikista eniten verbiharjoituksessa. Imperfektiivisen aspektin kuvailussa käytetään eniten sanoja ”prosessi” ja ”toisto”, jotka yhdistyvät imperfektiivisen aspektin konkreettis-prosessuaaliseen ja rajoittamattoman toiston merkitykseen. Mielenkiintoista on huomata, kuinka verbiharjoitusten lauseissa käytetään usein myös imperfektiivistä aspektia yleisesti toteavassa merkityksessä, vaikka tätä merkitystä ei yhdessäkään oppikirjassa käydä läpi. Perfektiivistä aspektia kuvaillaan useimmiten loppuun suoritetuksi toiminnaksi tai toiminnaksi, jolla on tulos. Nämä kuvailut yhdistyvät perfektiivisen aspektin konkreettis-faktiseen merkitykseen. Vaikka suurin osa tehtävien lauseista edustaa imperfektiivisen aspektin konkreettis-prosessuaalista merkitystä ja perfektiivisen aspektin konkreettis-faktista merkitystä, tutkimuksessa havaittiin verbitehtävissä esiintyvän paljon muitakin aspektien eritysmerkityksiä. Kun tätä verrattaan verbien aspektien kuvailuun oppikirjoissa, huomataan epäkorrelaatio: aspektien merkityksiä kuvaillaan hyvin yksinkertaistetusti, vaikka osassa tehtävistä tarvitaan yksityiskohtaisempaa tietoa erityismerkityksistä.