Browsing by Author "Juntunen, Reetta"

Tämä tutkielma käsittelee historiallisia kerrostumia Suomussalmen kunnan alueella sijaitsevien vesistöjen nimissä. Tavoitteenani on tarkastella, minkä verran alueella eri aikoina liikkuneiden väestöryhmien antamista vesistöjen nimistä on säilynyt nykypäivään asti. Tutkimukseni pyrkii tuomaan lisätietoa erityisesti saamelaisperäisen substraattikerrostuman nimiin. Olen määrittänyt kerrostumat kielen ja iän perusteella, mutta minun on täytynyt tarkastella nimiä myös niiden läpinäkymättömyyden kautta. Tutkimusaineistokseni valitsin vesistöjen nimet, sillä varsinkin suurten vesistöjen nimissä vanhaa ainesta säilyy verrattain hyvin. Aineisto on peräisin Kansalaisen karttapaikka -palvelusta ja olen koonnut sen itse. Aineisto kattaa noin viidenneksen Suomussalmen kaikista vesistönimistä. Olen jaotellut keräämäni nimet neljään ryhmään niiden kielen, iän ja läpinäkyvyyden perusteella: suomalaisperäiset nimet, karjalaisperäiset nimet, saamelaisperäiset nimet sekä selittämättä jääneet nimet. Tukeudun varsinkin saamelaisperäisen ja karjalaisperäisen kerrostuman määrittämisessä pitkälti Alpo Räisäsen tutkimuksiin Suomussalmen paikannimistöstä. Olen käynyt läpi Räisäsen esittämät karjalais- ja saamelaisperäiset nimet ja kommentoinut niitä tarvittaessa. Lisäksi olen ehdottanut muutamaa uutta etymologiaa saamelaisperäisten nimien kerrostumaan. Suomalaisperäisten nimien kerrostuma on odotuksenmukaisesti kerrostumista laajin, sillä se on ajallisesti tuorein ja nimien käyttäjiä on verrattain paljon. Karjalaisperäisessä kerrostumassa Räisäsen esittämien nimien lisäksi aineistossani on joitakin karjalaiseen henkilönnimeen pohjautuvia paikannimiä. Saamelaisperäisten nimien kerrostumassa Räisäsen ehdottamat etymologiat vaikuttavat edelleen pääosin päteviltä. Osan nimistä kohdalla on tosin melko varmaa, etteivät ne ole aitoja substraattinimiä, vaan pohjautuvat saamesta saatuun, alun perin appellatiiviseen lainasanaan. Saamelaisperäisiä nimiä näyttää aineistossani olevan hiukan enemmän kuin karjalaisperäisiä, vaikka suurta eroa kerrostumien laajuudessa ei ole. Tunnistetut karjalais- ja saamelaisperäisten nimien kerrostumat ovat toistaiseksi niin suppeita, ettei niiden systeemisyydestä voi tämän tutkimuksen puitteissa sanoa paljoa. Läpinäkymättömien nimien ryhmä on määrältään suppein, eikä se muodosta varsinaista kerrostumaa, sillä se todennäköisesti sisältää toistaiseksi tunnistamatta jääneitä nimiä edellä mainituista kerrostumista.