Browsing by Author "Juslin, Henna"

Lääketiede kiinnostaa suomalaisia, ja sitä koskevaa tietoa etsitään ensisijaisesti internetistä. Blogien merkitys yleistajuisen tiedeviestinnän kanavana nousee tasaisesti, mutta tekstilajeina erityyppiset blogitekstit ovat jossain määrin hahmottomia. Monipuolistuvassa tekstimaailmassa tekstien tulkintaan liittyvien taitojen merkitys korostuu, ja tekstitaitojen opetuksen kehittämiseksi tarvitaan lisää tietoa siitä, miten kirjoittajan sitoutuminen ja asennoituminen tekstissä ilmenevät. Tämä tutkimus käsittelee lääketieteen yleistajuisissa blogiteksteissä esiintyvää moniäänisyyttä ja kirjoittajan suhtautumista sisältöön. Työn teoreettisena lähtökohtana on systeemis-funktionaalinen kieliteoria (SF-teoria) sekä sen pohjalta kehitetty suhtautumisen teoria, joka avaa tekstin dialogisia suhteita ja SF-teorian interpersoonaista metafunktiota ilmentäviä kielenpiirteitä perinteisiä tekstintutkimuksen menetelmiä syvällisemmin. Tutkimuksen tavoitteena on ensinnäkin selvittää, millaista moniäänisyyttä teksteissä esiintyy. Toinen keskeinen tavoite on tutkia, millaisena kirjoittajan sitoutuminen sisältöön näyttäytyy ja millaiset kertojan ja lukijan roolit blogiteksteihin rakentuvat. Tutkimusaineisto sisältää 12 lääkärien kirjoittamaa, suurelle yleisölle suunnattua blogitekstiä kolmesta eri blogista. Analyysi osoittaa, että lääketieteen asiantuntijablogitekstit poikkeavat toisistaan huomattavasti sekä moniäänisyyden rakentumisen että tekstissä näkyvän sitoutumisen ja asennoitumisen suhteen. Käytettyjen kielellisten resurssien valikoima vaihtelee kirjoittajakohtaisesti mutta toisaalta myös blogikohtaisesti. Siinä missä tutkituista blogeista kaksi on paikoittain hyvin yksiäänisiä, kolmannen tutkitun blogin tekstit ovat selvästi muita moniäänisempiä. Tämän blogin teksteissä esiintyy muita tekstejä enemmän etäännyttäviä lähdemainintoja, asenteellista leksikkoa ja intensiteetin ilmauksia. Sitoutumisen näkökulmasta runsaat arvottamista ja tekijän läsnäoloa osoittavat ilmaukset toimivat subjektiivisuutta lisäävinä elementteinä. Tekstiin kirjoittuvien roolien ja dialogisen tilan näkökulmasta merkityksellistä näyttää lisäksi olevan se, miten spesifisesti vieras ääni tekstissä ilmaistaan. Toisissa teksteissä kirjoittaja ilmaisee eksplisiittisesti äänet, joiden näkemyksistä hän irtisanoutuu, kun taas toisissa teksteissä kiistämisen tai irtisanoutumisen kohteena oleva ääni on aina epämääräisempi. Tutkimustulokset tukevat aiempaa käsitystä suhtautumisen teorian käyttökelpoisuudesta argumentoivien tekstien moniäänisyyden tutkimuksessa. Vaikka teorian osasysteemit – sitoutuminen, asennoituminen ja intensiteetti – ovat osittain päällekkäisiä ja erityisesti asennoitumista kuvaavien merkitysluokkien rajat paikoittain häilyviä, syventää analyysi perinteisten moniäänisyyden resurssien, kuten referointitapojen, tutkimusta. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tekstitaitojen opetuksessa sekä akateemisessa maailmassa että sen ulkopuolella.