Browsing by Author "Jussila, Mirka"
Now showing items 1-2 of 2
-
Jussila, Mirka (2016)Tässä pro gradussa käsitellään kuvan ja sanan kääntämistä kuvitetussa fantasiaromaanissa. Tutkimuksessa pohditaan, mitä tapahtuu kuvitetun kirjan käännökselle, kun käännös painetaan ilman kuvia. Samalla analysoidaan kuvien funktiota kuvitetussa romaanissa. Aihe liittyy kuvan ja sanan, intersemioottisen kääntämisen sekä kuvakirjatutkimuksen perinteeseen. Teoriaosuudessa käsitellään Roman Jacobsonin (1987) intersemioottista teoriaa sekä Ulla Rhedinin (1992) ja Uri Shulevitzin (1985) kuvakirja-teorioita. Suomessa kuvan ja sanan aihepiiriä ovat tutkineet mm. Kai Mikkonen ja Riitta Oittinen. Pro gradun aineistona on Cornelia Funken Reckless, Steinerness Fleisch -romaani (2010) ja sen suomennos Reckless, Kiveen kadonnut (2011). Romaanin on suomentanut Marja Kyrö. Kirja on suunnattu nuorille. Lähdeteoksessa on 350 sivua ja suomennoksessa 299 sivua. Lähdeteoksen 80 kuvasta on valittu analysoitavaksi 16 mahdollisimman erilaista kuvaa. Kuvat sijoittuvat kirjan alkuun, loppuun sekä lukujen alkuihin ja loppuihin. Tekstistä on poimittu kuviin viittaavat kohdat, joita verrataan sekä kuviin että käännöksen vastaaviin kohtiin. Tutkimuksen metodi perustuu Hartmut Stöcklin (2011) kuva-analyysiin ja Gunther Kressin ja Theo van Leeuwenin kuvakielioppiin (2006). Stöcklin teorian mukaisesti lähdeteoksesta on analysoitu kirjan ulkonäköä, kuvien sisältöä sekä kuvien ja tekstin välistä suhdetta. Kuvien sisällön tutkimuksessa on hyödynnetty Kressin ja van Leeuwenin kuvakielioppia. Tutkimuksessa saatiin vastaavia tuloksia kuin Ulla Rhedin (1992) on saanut eeppisestä kuvakirjasta. Reckless-romaanin kuvissa on hyvin vähän liikettä verrattaessa kuvia tekstiin. Kuvissa oleva liike taas on pienieleistä. Kuvissa kuvataan melko pitkiä tekstikappaleita. Kuvien aiheella on suuri merkitys tekstissä. Lisäksi todetaan, että kuvien ensisijainen funktio on teoriakirjallisuuden mukaisesti koristava sekä tarkentava. Kuvilla on kirjaa yhteen sitova sekä tekstiä ennakoiva funktio. Kuvia ei ole yhtä poikkeusta lukuun ottamatta huomioitu käännettäessä. Koska lähes kaikki kuvat olivat kuitenkin niin yhdenmukaisia tekstin kanssa kuin mahdollista, käännöksessä kuvia olisi ollut vaikea huomioida enää paremmin. Toisin kuin kuvakirjoissa, moni kuva on lineaarisessa suhteessa tekstiin eli kuvat ja teksti vuorottelevat vähemmän kerronnassa. Lopuksi voidaan todeta, että kuvien pois jättämisellä on vain vähäinen merkitys sisällön kannalta. Kuvien pois jättäminen saattaa silti vaikuttaa siihen, millaisen ensivaikutelman kirja tekee ostajaan. Lähdeteoksen kannet ja ulkoasu luovat sisältöä paremmin vastaavan mielikuvan kuin käännös. Tämän lisäksi lähdeteoksen kuvat ovat tekstiä ennakoivia, eli ne saavat lukijan odottamaan seuraavaa lukua. Kuvien funktio on siis saada lukija jatkamaan lukemista. Tämä funktio ei välity käännöksestä.
-
Jussila, Mirka (2024)Tämä maisterintutkielma käsittelee perusopetusta suorittavien aikuisten maahanmuuttajien visuaalista lukutaitoa ja kirjoitustaitoa. Perusopetuksessa on huomattava määrä aikuisia maahanmuuttajia, joiden kirjoitustaito ja tietoviestinnälliset taidot eivät riitä yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä toimimiseen. Tutkielman tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden kykyä kirjoittaa akateemisia tekstilajeja sekä selvittää taustasyitä sille, miksi opiskelijan taidot eivät kehity aikuisten perusopetuksessa odotusten mukaisesti. Tutkielman aineisto koostuu 28:sta aikuisten perusopetuksen päättövaiheen opiskelijan mainosanalyysista. Päättövaiheella tarkoitetaan yläkoulun sisältöjä. Tutkielman teossa on hyödynnetty Hartmut Stöcklin (2011) mainosanalyysiteoriaa sekä hitaasti oppivien aikuisten visuaalisen lukutaidon, suullisen kulttuurin ja akateemisten ja kognitiivisten taitojen tutkimusta. Tutkimuksessa todettiin, että osa aikuisten perusopetuksen päättövaiheen opiskelijoista otetaan sisään niin heikoilla taidoilla, että he eivät kykene muodostamaan koherenttia tekstiä koulutuksen puoleen väliin mennessä. Haasteita on sekä kieli- ja kirjoitustaidossa että kognitiivisten ja akateemisten taitojen kehityksessä, mikä vaikeuttaa etenkin tulkintojen, pitkien ajatusketjujen ja perusteluiden kirjoittamista. Mainosanalyysien kirjoittajissa oli erotettavissa kaksi heikkojen kirjoittajien ryhmää, alkeistason kirjoittajat ja semilukutaitoiset eli Suomessa kirjoittamaan oppineet. Alkeistason kirjoittajat olisivat tarvinneet kielitaitonsa vahvistamista ennen päättövaiheen alkua. Semilukutaitoiset olisivat tarvinneet heille kohdennettua, erityisesti kirjoitustaitoa ja kognitiivisia taitoja edistävää opetusta. Tutkimuksessa todettiin, että alkuvaiheen sisällöt eivät päättövaiheen kurssisisältöjen kannalta tue riittävästi kognitiivisten ja visuaalisten taitojen kehitystä. Toisaalta taas päättövaihe ei huomioi sitä, että heikosti lukevien aikuisten taidot eivät automatisoidu yhtä nopeasti kuin nuorten. Päättövaiheen osalta opetussuunnitelma odottaa liikaa opiskelijoiden pohjatiedoilta ja -taidoilta. Perusopetuksessa tulisi tehdä tietoinen päätös siitä, onko koulutuksen ensisijaisena tarkoituksena edistää opiskelijan kognitiivisia ja akateemisia vai kommunikatiivisia taitoja. Jos tavoitteena on opettaa akateemisia taitoja, alkuvaiheeseen olisi hyvä lisätä visuaalista lukutaitoa ja kognitiivisia taitoja kehittävää opetusta.
Now showing items 1-2 of 2