Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Juusola, Lydia"

Sort by: Order: Results:

  • Juusola, Lydia (2024)
    Keväällä 2023 toimittaja Lapo Lappin väitti lehtiartikkelissa, että Alex Schulmanin romaani Polta nämä kirjeet sisältää lainauksia ja kuvauksia, jotka ovat keksittyjä, vaikka Schulman itse oli väittänyt niiden olevan totta. Lappinin väite johti vilkkaaseen julkiseen keskusteluun Ruotsissa kirjailijan eettisestä vastuusta. Tutkin työssäni Schulmanin kirjan ja siitä käydyn keskustelun pohjalta kirjailijan oikeuksia ja vastuuta, kun fiktion lähtökohtana ovat tunnistettavat henkilöt. Pohdin sitä, millainen sopimus on voimassa lukijan ja kirjailijan välillä teoksessa. Käydyn mediakeskustelun avulla käsittelen myös erilaisia tulkintoja etiikan ja autofiktion välisestä suhteesta ruotsalaisessa yhteiskunnassa. Teoreettisen pohjan muodostavat Paul John Eakinin, John D. Barbourin, Lynn Bloomin, Stephen Mansfieldin ja Poul Behrendtin teoriat. Metodina on lähiluku, jonka avulla analysoin sekä Schulmanin romaania, että siitä käytyä keskustelua ruotsalaisissa tiedotusvälineissä. Tarkastelen myös Schulmanin antamia lehti-, radio-, ja tv-haastatteluja, joiden uskon vaikututtavan kirjailijan ja lukijan väliseen lukusopimukseen. Osoitan työssäni, että sekä fiktiosopimus että todellisuussopimus ovat samanaikaisesti voimassa Polta nämä kirjeet-romaanissa. Schulmanin antamat haastattelut ohjaavat kuitenkin lukijaa tulkitsemaan kirjaa todellisuussopimuksen valossa. Toisaalta myös Lappinin esittämällä kritiikillä on jossakin määrin vaikutusta lukusopimukseen. Mediakeskustelu osoittaa, että Schulmanilla on vastuu lukijaa kohtaan sekä sen, että hän on ollut haluton ottamaan tämän vastuun. Kirjassa kerrotaan intiimejä asioita todellisista henkilöistä (Olof Lagercranz, Sven Stolpe ja Karin Stolpe), minkä voi tulkita loukkaavan heidän oikeuttaan yksityisyyteen. Toisaalta Lagercranzin perhe on antanut Schulmanille oikeuden kirjoittaa kirjan. Pohdin sitä, minkälainen eettinen ongelma liittyy jo kuolleen Sven Stolpen kuvaukseen autofiktiivisessä romaanissa. Eakinin teorian avulla osoitan, että tulkinnat identiteetistä ja yksityisyydestä vaikuttavat siihen, pidämmekö eettisesti oikeana kirjoittaa fiktiota todellisista henkilöistä ja tapahtumista vai emme.