Browsing by Author "Juutinen, Markus"

Tutkielmani käsittelee koltansaamen skalaaristen partikkeleiden morfologiaa, semantiikkaa sekä niiden käytön muutosta. Tutkielmassani keskityn myönteisiin ‘myös, -kin’-merkityksisiin ja kielteisiin ‘edes, -kaan’-merkityksisiin skalaarisiin partikkeleihin. Koltansaamen murteissa molempia merkityksiä ilmaistaan useilla partikkeleilla, jotka ovat peräisin eri lainalähteistä. Tutkielmassani esitän yleisnäkymän koltansaamen murteiden murteiden skalaaristen partikkelien käyttöön. Lisäksi tarkastelen tarkemmin Sevettijärven kieliyhteisön kielenkäytön muutosta 1970-luvun ja vuoden 2007 välisenä aikana. Kielenmuutoksen tutkimiseen ja seuraamiseen käytän rinnakkain kahta metodia: näennäisaikametodia sekä reaaliaikametodia. Käyttämäni aineisto kattaa 1900-luvun alussa kerättyjä folkloretekstiä noin 300 sivua sekä Suomen puolella kerättyä puheaineistoa 1960- ja 1970-luvuilta sekä vuodelta 2007 yhteensä noin 12 nauhatuntia. Tutkimuksen pitkä aikajänne mahdollistaa kielenmuutosten tutkimisen muuttuvassa kielitilanteessa. 1900-luvun alkupuolella Petsamon kolttasaamelaiset olivat kaksikielisiä suhteessa venäjän kieleen. Toisen maailmansodan jälkeen heidät siirrettiin Inarin kunnan alueelle, jossa heistä tuli yhä enevässä määrin kaksikielisiä suhteessa suomen kieleen. Sevettijärven kieliyhteisö osoittautui 1970-luvulla lähes homogeeniseksi tutkimieni kielenpiirteiden suhteen. Tuolloin käytössä oli lähes pelkästään venäjästä lainattuja skalaarisia partikkeleita. Ainoastaan yksittäiset kielenpuhujat käyttivät suomesta lainattuja partikkeleita. Vuoteen 2007 mennessä kaikki kielenpuhujat olivat ottaneet käyttöön suomesta lainattuja partikkeleita ja niiden käyttö oli yleistä. Kielenpuhujien idiolektien välillä oli havaittavissa isoja eroja, mutta aineistossa ei ollut havaittavissa ikäpolvittaista muutosta. Tutkielmani tulokset osoittavat, että koltansaame on muuttunut merkittävässä määrin tutkittavana ajankohtana. Kielenmuutoksen taustalla on kielikontaktien ja kieliympäristön muuttuminen.