Browsing by Author "Kääriälä, Suvi"

Tutkimuksessani analysoin nollasubjekteja, -objekteja ja -habitiiviadverbiaaleja Suomen vuoden 1918 sisällissodan vankileirikirjeissä. Tarkastelun alla on 176 nollapersoonamuotoa. Selvitän, minkälaisia semanttisia rooleja aineiston nollapersoonamuodot saavat ja minkälaisten verbien kanssa ne esiintyvät. Selvitän myös, minkälaisia merkityksiä näillä nollapersoonamuodon sisältävillä lauseilla välitetään ja keneen tai keihin nollapersoonamuodoilla viitataan. Tutkimusaineisto koostuu 45 vankileirikirjeestä, jotka on kirjoittanut kaksi sotavankia pääsääntöisesti sisällissodan jälkeisiltä vankileireiltä Suomenlinnasta ja Hämeenlinnasta vuonna 1918. Kirjoittajien kirjeistä on nähtävissä itseoppineille kirjoittajille tyypillisiä kielen piirteitä. Nollasubjektit esiintyvät aineiston kirjeissä eniten modaalisissa konteksteissa, jotka ilmaisevat toiminnan tai kokemisen mahdollisuutta, mahdottomuutta, luvanvaraisuutta ja välttämättömyyttä. Niillä ilmaistaan myös passiivista olemista, vastaanottamista, fyysisiä ja psyykkisiä edellytyksiä sekä tilanmuutosta. Semanttisia rooleja tarkastelemalla nollasubjekti näyttäytyy kokijana, vastaanottajana, passiivisena olijana, tilamuutoksen läpikäyvänä patienttina sekä potentiaalisena, luvanvaraisena tai epäonnistuvana toimijana. Nollahabitiiviadverbiaaleja voi tulkita esiintyvän pääsääntöisesti kielteisiä kokemuksia, omistamista ja muutostoiveita ilmaisevissa lauseissa. Nollaobjektimuodoilla kerrotaan kielteisistä kokemuksista, tilamuutoksesta, tilassa olosta ja tilasta siirtymisestä. Aineiston nollapersoonalauseet sisältävät näkökulman ja viitepisteen. Nollapersoonalla voidaan viitata kirjoittajaan, vastaanottajaan, vankeihin tai kehen tahansa henkilöön tai joukkoon. Pääosin aineiston kirjoittajat käyttävät nollapersoonamuotoja esittäessään omakohtaisia kokemuksia ja asiantiloja. Yksikön 1. persoonan käyttö nollapersoonamuodon lähellä sekä erilaiset adverbit ja verbivalinnat vahvistavat omakohtaisuuden tulkintaa. Kirjoittajat voivat myös esittää tilanteen yleistyksenä, jolloin nollasubjektilauseen geneerisyys tarkoittaa teemapaikalla olevan ehdon vaikutusta keneen tahansa samalla paikalla olevaan. Tällöin nollapersoonalauseen teemapaikalla on usein täällä-adverbiaali. Vankileirikontekstinsa vuoksi kaikki aineiston nollapersoonalauseet voidaan tulkita aikaan tai paikkaan sidotuiksi.