Browsing by Author "Kallberg, Nina"

Tietoisuus -sanaa käytetään monessa eri merkityksessä. Huomion suuntaaminen johonkin tekee meidät tietoiseksi huomion kohteena olevasta asiasta. Teon tahallisuutta voidaan kyseenalaistaa kysymällä, oliko tekijä tietoinen asian tapahtumahetkellä. Käsitteen arkipäiväisyydestä huolimatta, on hyvin vaikea määritellä mitkä tekijät takaavat sen, että yksilö on tietoinen ja missä kulkee sen raja, ettei tietoisuutta enää ole. Miten tietoisuus syntyy? Mikä saa aikaan subjektiivisen kokemuksen ja miten subjektiivista kokemusta voidaan hyödyntää tietoisuuden tieteen rakentamisessa? David Chalmers jakaa tietoisuuden ongelmat helppoihin ja vaikeisiin ongelmiin. Helppoihin ongelmiin lukeutuvat ne tietoisuuden ongelmat, jotka ovat tutkittavissa kognitiotieteen keinoin tai kuvattavissa tietokonemallinnuksen tai neurotieteen avulla. Tietoisuuden vaikea ongelma on subjektiivinen kokemus, miltä jonakin oleminen tuntuu, miltä tuntuu olla ihminen? Subjektiivinen kokemus on saavutettavissa ainoastaan introspektion kautta, mikä tekee sen tutkimisesta haasteellista. Tietoisuuden vaikea ongelma liittyy fenomenaaliseen tietoisuuteen ja erityisesti kokemisen ongelmaan. On jotakin olla tietoinen organismi ja tämän ”jonkin” tulkintaan liittyy subjektiivinen kokemus. Tulkitsemme subjektiivisesti värejä, makuja, tuoksuja, ääniä, tunteita ja ruumiillisia tuntemuksia kuten kipua. Subjektiivisen tiedon keräämistä rajoittaa se, että subjektiivinen kokemus on yksityinen. Tieto on suoraan saatavilla vain subjektille itselleen. Toisten on mahdollista päästä tähän tietoon käsiksi vain epäsuorasti subjektin käyttäytymistä havainnoimalla tai tutkimalla mittauslaitteiden avulla aivotoiminnoissa tapahtuvia muutoksia.