Browsing by Author "Kamula, Anna"

Tutkielmassa selvitettiin suomalaisten lukio-opiskelijoiden kokemuksia tehtävämotivaatiosta (task motivation) englannin kurssilla sekä opiskelijoiden yleistä motivaatiota ja asenteita englannin kieltä ja opiskelua kohtaan.Tutkimus on luonteeltaan määrällinen. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella vantaalaisen lukion opiskelijoilta (N=126) ja analysoitiin käyttäen SPSS-tilasto-ohjelmaa. Tutkimuksessa tutkittiin sekä perinteisempiä tehtävätyyppejä (ei-TVT) että tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) hyödyntäviä tehtävätyyppejä. Tutkimuksen perusteella ei-TVT-tehtävätyyppeihin liittyvä tehtävämotivaatio korreloi erittäin voimakkaasti yleisen motivaation kanssa. Lähes kolmannes yleisestä motivaatiosta selittyy näihin tehtävätyyppeihin liittyvällä tehtävämotivaation vaihtelulla. Myös TVT-tehtävätyyppien ja yleisen motivaation väliltä löydettiin tilastollisesti merkitsevä korrelaatio, mutta niiden välinen yhteys ei ollut yhtä voimakas. Korrelaatiot eivät selittyneet taustamuuttujien eli sukupuolen tai kurssiarvosanan perusteella. Faktorianalyysiä käyttäen tehtävätyypit jaettiin neljään kategoriaan: perinteisiin, projekteihin, sosiaalisiin ja suullisiin. Kaikkien tehtävätyyppikategorioiden todettiin korreloivan yleisen motivaation kanssa projekteja lukuun ottamatta. TVT:tä hyödyntävät tehtävätyypit korreloivat sekä TVT-taitojen että TVT:n käytön määrän kanssa. Lisäksi TVT-tehtävätyyppien ja sosiaalinen- sekä projekti-tehtävätyyppifaktorien väliltä löydettiin tilastollisesti merkitsevä korrelaatio. Jopa neljännes TVT-tehtävätyyppien ja sosiaalisen tehtävätyyppikategorian kokonaisvaihtelusta selittyi niiden välisellä yhteydellä. Tuloksia tulkittaessa tulee huomioida, että tutkimus ei pysty osoittamaan syy-seuraussuhteita. Johtopäätöksinä tutkimuksesta voidaan kuitenkin todeta, että yleisen motivaation ja tehtävämotivaation yhteys on voimakkaampi kuin aiemmissa tutkimuksissa on todettu. TVT-taitojen ja käytön määrän korrelaatio TVT-tehtävätyyppien kanssa eivät tue käsitystä diginatiivien sukupolvesta. Lisäksi voidaan todeta, että opiskelijoiden TVT-taitojen kehittäminen olisi näiden tulosten perusteella tarpeen. Lisäksi voidaan todeta sosiaalisten tehtävätyyppien olevan merkityksellisiä tehtävämotivaation kannalta. Tämä päätelmä tukee kommunikatiivisen kielenopettamisen merkitystä.