Browsing by Author "Kangasaho, Elisa"

Pro gradu -tutkielmassa käsitellään alle kouluikäisten lasten kerronnallisten taitojen kehittymistä. Työ on tehty osaksi COST ACTION IS0804 projektia (Language Impairment in a Multilingual Society: Linguistic Patterns and the Road to Assessment), joka toteutetaan noin 30 eri maassa. Projektin tarkoitus on kartoittaa monikielisten lasten kielellistä kehitystä. Yhä useammat lapset kasvavat monikielisessä ympäristössä, mutta heidän kielenkehitystään tutkitaan edelleenkin so-veltamalla teorioita, jotka on kehitetty yksikielisten lasten kehitystä silmällä pitäen. Teoriaosassa on käsitelty kaksikielisyyden sekä kerronnallisuuden kehittymisen vaiheita ja piirteitä. Tutkimusta varten olen haastatellut alle kouluikäisiä lapsia (n=20, keski-ikä 5,5 vuotta) neljän kuvasarjan avulla. Haastattelussa lasten tuli kertoa neljä kertomusta kaksi uudelleenkerrontaa mallin pohjalta ja kaksi kertomusta suoraan, yksi kummallakin kielellä. Haastattelun apuna on käytetty projektissa kehitettyjä lomakkeita. Ensimmäisessä osassa tutkittiin vastaajien käyttämien kerronnallisten rakenteiden osien määrää mallitarinoihin nähden. Toisessa osassa syvennyttiin seikkaperäisemmin erilaisten rakenteiden muotoon onko kertoja käyttänyt kokonaisia GAO rakenteita (goal attempt outcome) vai niiden fragmentteja. Tulokset osoittavat, että lapset käyttävät usein vaillinaisia rakenteita kuten GA- tai GO-rakennetta. Kol-mannessa osassa tutkittiin kertomusten hahmojen sisäisiin tiloihin viittaavien ilmausten (inner state termins) määriä kertomuksissa. Keräämäni aineisto on litteroitu ja tekstit on jaettu kommunikaatioyksikköihin (communication unit). Tämä liittyy kymmenen lapsen kertomuksiin soveltamaani makrostruktuurin analyysiin. Kyseinen ryhmä erottuu muista siten, että lasten onnistui tuottaa molemmilla kielillä sekä uudel-leenkerronta että kerronta. Analyysissä selvitettiin mm. tarinoissa käytettyjen sanojen, epäsanojen (mazes), verbeihin pohjautuvien ilmausten sekä konjunktioiden määrää. Tutkimuksen perusteella vastaajilla esiintyy ikäänsä nähden keskimääräinen määrä kertomuksen kielellisiä elementtejä eikä kaksikielisyys vaikuta tuloksiin. Yksittäisiä sanoja lukuun ottamatta vastaajilla ilmenee hyvin vähän kielten sekoittumista.