Browsing by Author "Kankaanmäki, Emmi"

Tutkielman aiheena on, miten Helsingin Sanomien urheilusivuilla rakennetaan ja ylläpidetään urheilun hegemonista maskuliinisuutta tammikuussa 2017. Tutkimusaineistona on Helsingin Sanomien urheilusivut tammikuussa 2017. Tutkimuskysymykset ovat miten naisten ja miesten urheilua koskeva uutisointi eroaa määrällisesti toisistaan, miten eri urheilulajeja koskeva uutisointi suhteessa sukupuoleen eroaa määrällisesti toisistaan ja miten naisten ja miesten urheilua koskeva uutisointi eroaa sisällöllisesti toisistaan? Tutkielma asemoituu feministisen urheilututkimuksen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kentälle. Siinä yhdistyvät määrällinen ja sisällön analyysi. Sisällön analyysissa hyödynnetään diskurssianalyyttistä viitekehystä. Tutkielman keskeiset käsitteet ovat urheilun hegemoninen maskuliinisuus sekä naisten urheilun marginalisointi ja trivialisointi. Marginalisoinnilla tarkoitetaan tilan käyttöön ja tilan sukupuolittuneisuuteen liittyvää naisten urheilun vähäistä näkyvyyttä, ja trivialisoinnilla esitystapoja, joilla naisten urheilusta ja naisurheilijoista välitetään toisarvoista kuvaa miesten urheilun ja miesurheilijoiden rinnalla (Pirinen 2006, 37, 41). Naisten urheilun marginalisointi ja trivialisointi ovat keinoja, joilla urheilumedia rakentaa ja ylläpitää urheilun hegemonista maskuliinisuutta, miesten ensisijaisuutta urheilun toimintaympäristöissä. Tutkimustulokset osoittavat, että naisten urheilun marginalisointi ja trivialisointi on runsasta ja monimuotoista. Naisten urheilun marginalisointia tapahtuu sekä uutisten määrän, lajikirjon että urheilijalta vaadittavan menestyksen osalta. Naisten urheilua ja naisurheilijoita koskevia uutisia on kymmenen prosenttia tutkimusaineistosta. Uutisointi on kapea-alaista, lajikirjo on suppea ja uutiset koskevat pääosin yksilölajeja. Miesten urheilua koskevia uutisia on 66 prosenttia tutkimusaineistosta. Uutisia on monipuolisesti eri lajeista ja uutiset koskevat yksilö- ja joukkuelajeja. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että naisten urheilun trivialisointi urheilumediassa on muuttunut. Uutisten sisällöt ovat muuttuneet tasa-arvoisemmiksi sen suhteen, miten niissä uutisoidaan urheilun kannalta oleellisista asioista. Urheilusuorituksen kannalta tarpeettomia mainintoja urheilijan yksityiselämästä tai ulkonäöstä ei ole ja uutiset keskittyvät urheilusuorituksen kannalta oleellisiin asioihin. Eri sukupuolten urheilusuorituksia ei verrata toisiinsa, eikä suorituksia vähätellä kummankaan sukupuolen osalta. Sen sijaan naisten urheilun trivialisointia tapahtuu uutisiin kytkeytyvällä miesolettamalla. Uutiseen sisältyy olettama siitä, että uutinen koskee miesten urheilua. Mikäli uutinen koskee naisten urheilua, mainitaan se erikseen. Miesolettama kytkeytyy erityisesti joukkulajeja koskeviin uutisiin, mutta myös osaan yksilölajeista. Toinen keino trivialisoida naisten urheilua on artikkelin kirjoitustyyli. Luokittelin tutkimusaineistoni artikkelit kirjoitustyylin mukaan kolmeen luokkaan; feminiininen, maskuliininen ja neutraali. Feminiininen ja maskuliininen eivät ole yksiselitteisiä, faktuaalisesti tiettyjä piirteitä sisältäviä yksilön ominaisuuksia, vaan niitä tuotetaan yhteiskunnan rakenteissa ja ne ovat kielellisesti määriteltyjä (Connell 1995, 29). Olen luokitellut artikkelit länsimaisessa kulttuurissa maskuliiniseksi ja feminiiniseksi miellettyjen ominaisuuksien mukaan. Erityisesti maskuliininen kirjoitustyyli trivialisoi naisten urheilua. Siinä korostuvat maskuliiniseksi mielletyt ominaisuudet ja niitä arvotetaan muita ominaisuuksia paremmiksi. Naisten urheilun runsas ja monimuotoinen marginalisointi ja trivialisointi urheilumediassa vaikeuttavat naisten asemaa kaikissa urheilun toimintaympäristöissä. Medianäkyvyydessä on kyse naisurheilijoiden heikommista resursseista urheilun toimintaympäristöissä, mutta myös siitä, millaisia eri sukupuolten urheilijoihin ja eri sukupuoliin liittyviä mielikuvia luodaan ja ylläpidetään yhteiskunnassa. Jatkotutkimusaiheina on selvittää, millaisin toimin urheilumediaan on pyritty vaikuttamaan naisten urheilun näkyvyyden lisäämiseksi ja miten nämä toimet ovat vaikuttaneet. Toinen jatkotutkimusaihe on selvittää, saavatko naisten urheilun trivialisoinnin vähenemistä osoittavat tutkimustulokseni vahvistusta laajemmassa tutkimusaineistossa.