Browsing by Author "Kujala, Kai-Aleksi"

Boliviassa pidettiin lokakuussa 2019 presidentinvaalit, jotka johtivat vakavaan poliittiseen ja yhteiskunnalliseen kriisiin. Tämän aiheuttamissa levottomuuksissa kuoli kymmeniä ihmisiä. Marraskuussa 2019 vaalien tulokset mitätöitiin, ja maata vuodesta 2006 saakka johtanut presidentti Evo Morales erosi ja lähti maanpakoon. Analysoin maisterintutkielmassani poliittista keskustelua bolivialaisissa sanomalehdissä ennen syksyn 2019 vaaleja. Aineistoni koostuu kuuden sanomalehden presidentinvaaleja koskevasta uutisoinnista kahden viikon ajanjaksolla ennen vaalipäivää. Aineistoni lehdet ovat Cambio, El Deber, El Diario, El Tiempo, La Razón ja Página Siete. Tutkimusmetodinani käytän kehysanalyysiä. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Miten Bolivian presidentinvaalien kampanjointia kehystettiin mediassa? 2. Miten presidenttiehdokkuuksia kehystettiin Bolivian mediassa? Tunnistin aineistoni 52 sanomalehtiartikkelista kolme geneeristä kehystä: konfliktin, moraalin ja vastuullisuuden kehykset. Käytin kehysten tunnistamisessa apuna kehysmatriisia, kehysten alaluokkia ja aineistossa toistuvasti ilmenneitä fraaseja. Analyysini perusteella kehysten käyttö vaihteli lehdissä varsin paljon. Konfliktin kehys oli kehyksistä käytetyin. Myös muut kehykset saivat kuitenkin laajasti palstatilaa. Tutkimukseni osoittaa myös sen, ettei presidentti Evo Moralesin usein esittämä hallituksen ja perinteisten mediatalojen välinen hankala suhde ole tosiasiassa enää niin ongelmallinen kuin Morales on antanut ymmärtää. Tutkimukseni perusteella poliittinen uutisointi Boliviassa on joitakin poikkeuksia lukuunottamatta kunnioittavaa ja tasapuolista. Vaaleja edeltänyt poliittinen keskustelu pysyi odotetuissa teemoissa. Bolivian presidentinvaaleja koskevaa keskustelua on viime vuodet hallinnut presidentin uudelleenvalinnan ja tämän oikeutuksen teema. Aineistoni perusteella hallitus perusteli presidentin uudelleenvalinnan oikeutusta kansan tahdolla ja hyvillä saavutuksillaan. Myös oppositio korosti retoriikassaan kansan tahtoa ja etenkin vuoden 2016 kansanäänestyksen merkitystä Moralesin ehdokkuuden oikeutukselle. Opposition mielestä Morales ei olisi saanut enää asettua ehdolle vuoden 2019 vaaleissa, koska maan perustuslaki rajoittaa presidentin toimikaudet kahteen peräkkäiseen kauteen. Tutkimukseni tuo selkein esimerkein esille, miten presidentinvaaleja edeltänyt keskustelu keskittyi ehdokkaiden välisen vastakkainasettelun korostamiseen. Ehdokkaat saivat kuitenkin äänensä kuuluviin, joten avoimen poliittisen keskustelun käyminen Bolivian mediassa on yhä mahdollista.