Browsing by Author "Kumpulainen, Noora"

Feministinen teoria pyrkii paljastamaan, haastamaan ja muuttamaan rakenteellista epätasa-arvoa, joka ilmenee naisten yhteiskunnallisena riistona sekä fyysisenä, kulttuurisena ja henkisenä sortamisena. Ajan saatossa kirjailija Jane Austenia (1775–1817) on tulkittu eri tavoin, mutta nykyään monet tutkijat pitävät häntä feministisenä (tai protofeministisenä) kirjailijana. Austenin alkuperäisteoksien feminismi voi kuitenkin nykyisin vääristyä tai jopa kadota muun muassa Austen-maniaksi kutsutun ilmiön seurauksena. Austenin kuusi romaania on tapana jaotella nuoruudentuotantoon ja myöhäistuotantoon. Neito vanhassa linnassa, Järki ja tunteet ja Ylpeys ja ennakkoluulo muodostavat nuoruudentuotannon kokonaisuuden, jota pidetään tunnusomaisesti kepeänä ja suoraviivaisena. Myöhäistuotantoa, joka muodostuu Kasvattitytön tarinasta, Emmasta ja Viisastelevasta sydämestä, luonnehditaan nuoruudentuotantoa taidokkaammaksi ja kypsemmäksi. Toisaalta nuoruudentuotantoon kuuluu Ylpeys ja ennakkoluulo, jota pidetään Austenin mestariteoksena ja suosituimpana kirjana. On perusteltua tutkia, millaisia merkityksellisiä ja vakavahenkisiä teemoja juuri Neito vanhassa linnassa ja Järki ja tunteet sisältävät. Tutkimieni romaanien merkityksellisiin ja vakavahenkisiin teemoihin kuuluu naisten aseman tarkastelu. 1700- ja 1800-luvun yhteiskunta ja kaunokirjallisuus rakentavat stereotyyppistä naiskuvaa, jonka mukaan naiset ovat muun muassa heikkoja, irrationaalisia ja ylitunteellisia. Neito vanhassa linnassa -romaani käsittelee sukupuolittuneita lukemistapoja ja käyttäytymismalleja sekä haastaa sensationaalisen naiskäsityksen, joka on peräisin goottilaisesta romaanista. Järki ja tunteet tarkastelee naisten yhteiskunnallista sortoa ja yksilöllisiä sortajia sekä nostaa esiin vahvoja ja rationaalisia naishahmoja, jotka kykenevät vastustamaan kohtaamaansa sortoa. Kumpikin romaani tarkastelee järkeen ja tunteisiin perustuvan elämäntavan heikkouksia ja vahvuuksia ja siten järjen ja tunteiden välistä jännitettä. Rationaalisuuteen perustuvan naiskuvan johdosta järki saa enemmän painoarvoa, mutta kokonaisuudessaan nämä teokset vaikuttavat kannattavan järjen ja tunteiden välisen tasapainon saavuttamista. Vaikka Austenin taidot ja teemat kehittyvät hänen myöhemmässä tuotannossaan, nuoruudentuotannon ansioita ei tulisi jättää huomiotta. Tutkimukseni tuo esiin ja analysoi yksityiskohtaisesti kahden Austenin nuoruudentuotannon romaanin huomionarvoisia ja vakavasti otettavia feministisiä teemoja. Lisäksi Austenin kuvaama sukupuolten välinen epätasa-arvo on ajankohtainen aihe vielä nykyäänkin, sillä naisten asemaa, yhteiskunnallista kritiikkiä ja aktiivista toimijuutta koskevaa keskustelua käydään yhä. Tutkimukseni tarjoaa myös lähtö- ja vertailukohtia Austenin muun tuotannon tarkastelulle, laajemmalle feministiselle tutkimukselle ja miestutkimukselle.