Browsing by Author "Kuokkanen, Aliisa"

Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena on tarkastella kielipolitiikkaa sekä implisiittisiä ja eksplisiittisiä asenteita kieliin kahdessa ruotsalaisessa korkeakoulussa diskurssianalyysin keinoin. Diskurssianalyysin lähtökohtana on todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. Tutkielmassa keskitytään siihen, kuinka näiden korkeakoulujen opiskelijat ja henkilökunta keskustelevat kielistä ja mikä korkeakoulujen virallinen kanta on suhteessa kieliin. Tutkielmassa käytetty aineisto koostuu kolmesta ohjausdokumentista sekä neljästä videoidusta ja nauhoitetusta keskustelusta. Aineisto on kerätty osana DYLAN-projektia (Language Dynamics and Management of Diversity) vuonna 2008 ja sen keräämisestä on vastannut ko. korkeakoulujen henkilökunta. Helsingin yliopiston osuudessa keskityttiin kielelliseen monimuotoisuuteen pohjoiseurooppalaisessa korkeakoulutuksessa. Tutkielman aineistona käytetyistä dokumenteista yksi on Södertörnin korkeakoulusta ja kaksi Mälardalenin korkeakoulusta. Tutkielman keskustelumateriaalista kaksi ryhmäkeskustelua ovat Södertörnin korkeakoulusta. Mälardalenin korkeakoulusta on yksi ryhmäkeskustelu sekä syvähaastattelu. Korkeakoulujen työntekijät ovat toimineet kaikissa keskusteluissa keskustelunvetäjinä. Tutkielman analyysi on kaksiosainen. Analyysin ensimmäinen osa koostuu politiikka-analyysista, jossa korkeakoulujen kielipolitiikkaa määrittävät ohjausdokumentit kategorisoidaan Michael O’Haren policy-typologian perusteella, mikä luo kokonaiskuvan korkeakoulujen kielipolitiikoiden lähtökohdista. Analyysin toinen osa on diskurssianalyyttinen haastatteluanalyysi, jossa keskitytään ruotsin kielen diskurssipartikkeleihin ju, väl ja nog. Diskurssipartikkelit kuvastavat muun muassa puhujan asennetta sekä viestittävät siitä, miten puhujan sanoma tulee ymmärtää. Tässä tutkielmassa diskurssianalyysi on tutkimuskeino ja se muodostaa tutkielman viitekehyksen kielipolitiikan tarkastelulle. Tutkielman kielellinen analyysi tehdään tarkastelemalla edellä mainittuja diskurssipartikkeleita sekä niiden funktioita keskusteluissa. Tutkielman analyysin ensimmäinen osa, kielipolitiikkaa määrittävien ohjausdokumenttien analyysi osoittaa, että englannin kielen merkitys nousee vahvasti esille korkeakoulujen ohjausdokumenteissa, mutta myös aineistoina käytetyissä opiskelijoiden ja henkilökunnan keskusteluissa eikä muiden vieraiden kielien juuri nähdä tuovan lisäarvoa. Näin ollen korkeakoulujen viralliset dokumentit vastaavat opiskelijoiden ja henkilöstön käsitystä korkeakoulujen kielellisestä todellisuudesta. Tutkielman analyysin toinen osa, ruotsin kielen diskurssipartikkeleiden ju, väl ja nog analyysi osoittaa, että osallistujat ovat varovaisia esittämään mielipiteitään keskusteluissa ja he käyttävät diskurssipartikkeleita pehmentääkseen sanomaansa. Näistä kolmesta diskurssipartikkelista ju on aineiston yleisin. Osallistujat käyttävät sitä muun muassa viestittääkseen muille osallistujille sanomansa totuudenmukaisuudesta.