Browsing by Author "Kuoppala, Jaana"

Laulamisen tyyli vaihtelee musiikinlajista ja kulttuurista toiseen. Lauluäänestä on kuitenkin määriteltävissä ominaisuuksia laulutyylistä riippumatta, vaikka lauluäänen laadun määritelmä onkin sidoksissa estetiikkaan ja sosiaalisiin käytäntöihin. Kuunteluanalyysiä ja akustista analyysiä käytetään paljon lauluäänen tutkimuksessa mutta toistaiseksi ei ole kuitenkaan muodostunut selkeää kokonaiskuvaa siitä, miten ne voitaisiin yhdistää luotettavaksi arviointimenetelmäksi, jolla voitaisiin tukea sekä terveen että tavoitellun tyylin mukaista äänenkäytön opettamista ja seurata lauluäänen ja -taidon kehittymistä. Tutkimukseni tavoitteena on saada käsitys siitä, miten muissa kuin studio-olosuhteissa äänitetyssä heterogeenisessä aineistossa kuuntelulla arvioitavissa olevat ominaisuudet heijastuvat akustisissa tekijöissä. Toisaalta tavoitteena on ollut kehittää alustavasti sellaista menetelmää, joka soveltuu lauluäänen laadun arviointiin musiikin lajityypistä ja laulutyylistä riippumatta. Aineistona on 45 soololaulunäytettä Alan Lomaxin johdolla kootusta Cantometrics-oppiaineistosta. Näytteet edustavat perinnemusiikkia eri puolilta maailmaa. Laulajista naisia on 23 ja miehiä 22. Naisista äänityypiltään sopraanoiksi tulkittavia on 18 ja miehistä baritoneja 13. Analyysimenetelminä käytin kuuntelu-, akustista ja tilastoanalyysiä. Kuunteluanalyysissä arvioin lauluäänestä 19 eri ominaisuutta: sävelkorkeutta, äänen voimakkuutta, sijoitusta nasaalisesti, kurkkuun ja taakse, tekstin selkeyttä, alukkeita, kiinteyttä, karheutta, puristeisuutta, paineisuutta, metallisuutta, sointia, sävelpuhtautta, sävelten tasaisuutta, vibratoa, tukea sekä kokonaisvaikutelmaa laadusta ja taidosta. Akustisessa analyysissä määritin perustaajuuden, äänenpainetason, äänenpainetason eron, perustaajuuden huojunnan, äänenpainetason huojunnan ja signaali-kohinasuhteen sekä keskiarvospektrin muodon ja laulajan formantin. Tutkittavien tekijöiden suhdetta toisiinsa arvioin faktorianalyysillä sekä lineaarisella ja logistisella monimuuttujaregressiolla. Keskiarvospektrin muotoa mallinsin lineaarisella, logaritmisella, eksponentiaalisella sekä toisen ja kolmannen asteen polynomisella käyrällä. Ikä, sukupuoli ja äänityyppi ovat yhteydessä suureen osaan sekä lauluäänen ominaisuuksia että akustisia tekijöitä. Faktorianalyysissä erottuu lauluäänen ominaisuuksista kuusi faktoria: voima, taito, laatu, puristeisuus, tuki ja sijoitus. Laulajan formantti on tunnistettavissa 11 keskiarvospektrissä. Monimuuttujamalleissa metallisuus liittyy äänenpainetasoon, nasaalinen sijoitus äänenpainetason eroon, sointi ja voima perustaajuuden huojuntaan, sävelkorkeus ja tekstin selkeys äänenpainetason huojuntaan sekä tuki signaali-kohinasuhteeseen. Keskiarvospektrin muototyyppejä on erotettavissa neljä. Lauluäänen ominaisuuksista keskiarvospektrin muotoa selittävät voimakkuus, tekstin selkeys, sointi ja vibrato. Saamani tulokset ovat suurimmaksi osaksi samansuuntaisia kirjallisuudessa esitettyjen tulosten kanssa. Tutkimukseni perusteella uskon, että universaalin lauluäänen mittarin tavoitteleminen on mielekästä ja myös mahdollista kehittää.