Browsing by Author "Kurvi, Tiina"

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen av-käännösalalla vallitsevien vaihtelevien työolojen vaikutusta käännöslaatuun. Keskityn työssäni pelkästään tekstityksiin, joka onkin suomalaisille tutuin av-kääntämisen muoto. Vaikka ulkomaisten tv-ohjelmien ja elokuvien suomenkieliset tekstitykset ovat monille jokapäiväistä lukemistoa, uutiset ruututekstien takana vaikuttavista voimista eivät kuitenkaan ole kantautuneet kovin hyvin suuren yleisön korviin saakka. Suomessa av-kääntäjät ovat jakautuneet kahteen ryhmään: Ylen omat talon kääntäjät, joille Yhtyneet-sopimus takaa kunnolliset palkkiot ja työolot, ja käännöstoimistolle yleensä yrittäjinä käännöksiä tekevät kääntäjät, joiden palkkioita ja oikeuksia on leikattu yhä uudelleen monikansallisten toimistojen vallatessa yhä enemmän alaa ja jatkaessa voitontavoitteluaan. Viimeisin ja eniten mediajulkisuutta saanut käänne oli, kun MTV ulkoisti syksyllä 2012 Yhtyneet-sopimuksen piirin kuuluneet kääntäjänsä monikansalliselle toimistolle. Koko tästä kehityssuunnasta on esimerkiksi seurannut se, että toimistokääntäjien työmäärä on kasvanut, mutta työhön käytettävä aika samaan aikaan pienentynyt. Selvittääkseni, miten ja missä määrin työolot oikeastaan vaikuttavat av-käännösten laatuun, teetin av-kääntäjillä kyselyn huhtikuussa 2012 ja kysyin heidän näkemyksiään omista työoloistaan eli muun muassa heidän palkkioistaan, omasta työskentelystään sekä saamastaan ohjeistuksesta ja palautteesta. Luvussa kaksi kerron ensin, mitä av-käännösalalla on tapahtunut viime vuosien aikana ja luvussa kolme esittelen tutkimusmetodini. Luku neljä käsittelee sitä, mitä av-kääntämisen laadusta on aikaisemmin kirjoitettu. Luvussa viisi erittelen saamiani kyselyvastauksia, ja luvussa kuusi pohdin vastausten merkityksiä ja mahdollisia johtopäätöksiä. Luku seitsemän sisältää yhteenvedon ja suuntaviivoja jatkotutkimuksille. Tutkimukseni tulokset odotetusti tukevat esimerkiksi sitä käsitystä, että pienet palkkiot usein pakottavat kääntäjät tinkimään laadusta, mutta osoittavat myös, että av-käännösalan työnantajien laatukriteereissä, laatukontrollissa ja palautteen annossa on paljon hajontaa. Eroja ei ollut ainoastaan eri työnantajien välillä, vaan myös saman työnantajan kääntäjillä oli eri näkemyksiä siitä, millaiset laatutavoitteet hänen työnantajallaan on (jos minkäänlaiset), millaista laatukontrollia se harjoitti ja kuinka usein (jos ollenkaan) sekä millaista palautetta se antoi. Vaikka käännösalalla vallitseva laatukäsitys korostaakin lähinnä kääntäjän taitoja, olisi syytä ottaa huomioon myös työnantajan rooli laadukkaan av-käännöksen tuotannossa ei pelkästään kunnollisen palkkioiden maksajana, vaan myös laatukriteereiden ja systemaattisen laatukontrollijärjestelmän ylläpitäjänä.