Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Kuukasjärvi, Kyösti"

Sort by: Order: Results:

  • Kuukasjärvi, Kyösti (2023)
    Tässä maisterintyössä analysoidaan Baltian maiden EU-parlamentaarikoiden esittämiä kysymyksiä vuosina 2004–2014. Tutkimuksessa pyritään vastaamaan siihen, minkälaisista teemoista Baltian maiden EU-parlamentaarikot esittivät kysymyksiä vuosina 2004–2014 muista entisen Neuvostoliiton maista puhuessaan ja minkälaisia eroja jäsenmaiden temaattisissa painotuksissa on havaittavissa. Kysymyksiä tarkastellaan turvallistamisteoreettisesta näkökulmasta. Analyysin tuloksille pyritään löytämään selityksiä muuta tutkimuskirjallisuutta käyttämällä. Työn tutkimusmenetelmänä käytetään temaattista analyysiä, minkä avulla Baltian maiden EU-parlamentaarikoiden kysymykset Venäjästä ja muista EU:n itäisistä naapureista osittuivat kuuteen eri teemalliseen sektoriin. Baltian maiden EU-parlamentaarikoiden kysymykset keskittyivät vuosina 2004–2014 erityisesti energiasektoriin, raja- ja liikkuvuuskysymyksiin sekä demokratia- ja ihmisoikeuskehitykseen muissa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen itsenäistyneissä valtioissa. Turvallistamisteoreettisesta näkökulmasta tarkasteltaessa erityisesti energiasektoriin sekä rajoihin ja liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä käsiteltävää aihetta on turvallistettu kysymyksien retoriikalla. Liettualaiset EU-parlamentaarikot olivat vuosina 2004–2014 aktiivisempia parlamentaaristen kysymysten esittäjiä kuin latvialaiset ja virolaiset kollegansa. Vuosina 2004–2009 Viron, Latvian ja Liettuan EU-parlamentaarikot kiinnittivät jäsenmaatasolla huomionsa eri temaattisiin kokonaisuuksiin, mutta vuosina 2009-2014 jokaisen Baltian maan mielenkiinto keskittyi energiasektorille. Merkittävä ero parlamenttikausien välillä on myös siinä, että jälkimmäisenä parlamenttikautena kysymyksiä kysyttiin yhteistoiminnallisesti, kun parlamenttikaudella 2004–2009 EU-parlamentaarikot kysyivät kysymyksiään yleisemmin yksittäisinä parlamentaarikoina.
  • Kuukasjärvi, Kyösti (2021)
    Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan Venäjälle kohdistuneiden matkustajavirtojen sekä Venäjän viisujärjestelmän kehitystä vuosina 2002–2019. Tutkielman tavoitteena on ollut koota Venäjään kohdistunut matkailukehitys ei-IVY-maista yhdelle paperille, jotta aineistoa voitaisiin tarkastella Venäjän ulkopolitiikan muutoksen näkökulmasta. Tämä maisterintutkielma ehdottaa matkustajavirtojen sekä viisumijärjestelmän toimivan hyvänä indikaattorina valtioiden ulkopoliittisesta muutoksesta. Tutkielman aihe on ajankohtainen, sillä tilastoja Venäjän matkailusta ei ole englannin kielellä koottu kattavasti koherenttiin kokonaisuuteen, ja toisaalta vuonna 2019 Venäjän toteuttama sähköinen viisumireformi tekee aiheesta ajankohtaisen. Vuoden 2019 Venäjän sähköinen viisumireformi on osa historiallista jatkumoa, minkä takia on mielenkiintoista tarkastella viisumireformia edeltänyttä ajanjaksoa osana laajempaa kehityskaarta Venäjän viisumi- ja ulkopolitiikassa. Tässä tutkielmassa aineistona käytetään Venäjän valtiollisen tilastokeskuksen kokoamaa aineistoa Venäjälle kohdistuneesta matkustuksesta vuosina 2002–2019 sekä erityisesti Oxfordin yliopiston koostamaa DEMIG Visa -dataa globaalista viisumikehityksestä. Tämän lisäksi Maailmanpankin, UNWTO:n sekä Maailman talousfoorumin aineistoja käytetään hyväksi Venäjän matkailukehityksen kokonaiskuvan kokoamisessa. Tutkielman tilastoanalyysin teoreettisena pohjana käytetään ulkopolitiikan muutoksen kategorisointiin luotuja teoriarakenteita esimerkiksi K.J. Holstin sekä Charles F. Hermanin toimesta. Tutkielman tilastoanalyysin mukaan eurooppalaiset valtiot ovat menettäneet merkitystään Venäjän matkailusektorilla vuosituhannen vaihteen jälkeen ja erityisesti 2010-luvulla. Tutkielman tilastoanalyysi osoittaa, kuinka esimerkiksi Kiina, Etelä-Korea sekä Israel ovat merkittävimmin kasvattaneet markkinaosuuttaan Venäjän matkailussa matkustajamääriä mittaessa. Tutkielman primääriaineistoa laajemman ulkopoliittisen tutkimuskirjallisuuden tarkastelun myötä käy ilmi, kuinka matkailukehityksellä sekä diplomaattisten suhteiden laajemmalla kehityssuunnalla vaikuttaa löytyvän ajallinen yhteys Venäjän kontekstissa. Tämä tukee tutkimuksen premissiä siitä, kuinka matkustustilastot sekä viisumipolitiikka voisivat toimia hyvinä indikaattoreina ulkopolitiikan muutoksen tutkimukselle. Tutkielman tilastoanalyysi sekä viisujärjestelmätutkimus osoittavat, kuinka vuoden 2014 jälkeen eurooppalaisten valtioiden merkitys Venäjän matkailusektorille matkustajavolyymeja tarkasteltaessa on voimistuen vähentynyt, sillä vuosina 2014–2019 matkailu Euroopasta Venäjälle supistui lähes 25 prosentilla globaalin kokonaismatkailun Venäjälle kasvaessa samanaikaisesti. Tutkimus toimii hyvänä aineistona niille, jotka tarvitsevat koottua tilastotietoa Venäjän matkailukehityksestä vuosilta 2002–2019.