Browsing by Author "Kuuliala, Aino"

Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, miten norjalaiset suhtautuvat Norjan radiokanavien ruotsinkielisten toimittajien ja haastateltavien kielenkäyttöön. Ruotsi ja norja ovat sekä geneettisesti että kieliopillisesti hyvin lähellä toisiaan, joten niiden käyttäjät ymmärtävät toisiaan hyvin. Tämä ”grannspråksförståelse” Skandinavian alueella mahdollistaa suurelta osin sen, että ruotsinkielinen mediatoimija voi käyttää ruotsia norjankielisessä mediassa. Huomionarvoista on myös, että Norjassa toleranssi kielellistä variaatiota kohtaan on suurta sekä historiallisista että kielipoliittisista syistä. Vaikka ruotsinkieliset toimijat teoriassa voivatkin käyttää äidinkieltään norjalaisessa mediassa, käytännössä norjalaisten asenteet tätä kohtaan kuitenkin vaihtelevat. Käytin tutkielmassani metodina internetkyselylomaketta, joka tutkielman aiheen puolesta osoittautui onnistuneeksi valinnaksi. Tein kyselylomakkeen SurveyMonkey-ohjelman avulla ja lähetin lomakkeen vastaajille Facebookin kautta. Lomakkeessa kartoitettiin muun muassa vastaajien ikä, maantieteellinen asuinpaikka, kuinka hyvin vastaajat kokevat ymmärtävänsä ruotsia, asenteet norjalaisessa mediassa esiintyvää ruotsia kohtaan sekä asenteet ruotsin kielen käyttäjiä kohtaan. Aineistoni koostuu yhteensä 115 vastauksesta. Päätulos on, että norjalaiset suhtautuvat hyvin positiivisesti norjalaisessa mediassa esiintyvään ruotsin kieleen. Suurin osa vastaajista oli selvästi sitä mieltä, että ruotsinkielisten mediatoimijoiden tulisi käyttää ruotsia norjalaisessa mediassa. Ikä vaikutti tutkimuksessani asenteisiin enemmän kuin maantieteellinen asuinpaikka. Vanhempien ikäluokkien asenteet ruotsin kielen käyttöä kohtaan olivat positiivisempia kuin nuorempien, kun kyse oli ruotsinkielisistä toimittajista. Norjalaisten asenteet ruotsin kieltä kohtaan norjalaisessa mediassa ovat tutkielmani perusteella hyvinkin positiivisia. Aihe kaipaa lisätutkimusta globalisaation aiheuttaman kieliolosuhteiden jatkuvan muuttumisen vuoksi, sillä tulevaisuudessa tulokset eivät ehkä enää pidä paikkaansa. Lisäksi tutkimusta tulisi kohdistaa enemmän niin, että vastaajaryhmät olisivat lukumääriltään samansuuruisia.