Browsing by Author "Kuusisto, Laura"

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee suomen kielen omistuslauseen oppimista alakoulun valmistavan luokan vuorovaikutuksessa. Tarkastelu keskittyy erityisesti luokan oppilaiden tuottamiin omistuslauseisiin, mutta myös luokkahuoneen aikuisten eli opettajien ja koulunkäyntiavustajien tuottamat omistuslauseet huomioidaan. Erityisesti tarkastellaan viittä oppilasta, joiden ensikielet ovat viro ja venäjä. Tutkielman aineisto on kuuden oppitunnin mittainen, ja se on osa Helsingin yliopiston Opettajankoulutuslaitoksen Long Second -hankkeen yhden lukuvuoden mittaista videoitua ja litteroitua aineistoa. Tutkielman tavoitteena on tarkastella oppilaiden tuottamia omistuslauseita pitkittäisnäkökulmaa hyödyntäen eli tutkia, miten omistuslauseet kehittyvät ja kasvaako oppilaiden käyttämien suomenkielisten omistuslauseiden lukumäärä lukuvuoden edetessä. Tutkielmassa tarkastellaan omistuslauseen oppimista luokkahuonevuorovaikutuksessa erityisesti affordanssin käsitteen kautta. Yksinkertaistetusti tämä tarkoittaa, että tutkitaan, ottavatko kielen oppijat mallia opettajan tai vertaisoppilaiden tuottamista suomenkielisistä omistuslauseista. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan erikielisiä omistuslauseita, koska oppilaiden välinen luokkahuonevuorovaikutus on sangen monikielistä. Menetelminä käytetään keskustelunanalyysia ja kvantitatiivista kartoitusta. Keskustelunanalyyttinen tarkastelu on tärkeä luokkahuonevuorovaikutuksen analyysissa. Kvantitatiivinen kartoitus auttaa hahmottamaan oppilaiden tuottamien suomen-, englannin- ja vironkielisten omistuslauseiden lukumääriä pitkittäisnäkökulmasta. Lisäksi se mahdollistaa opettajan ja oppilaiden omistuslauseiden vertailun. Tutkielma osoittaa, että aineiston oppilaiden tuottamat omistuslauseiden lukumäärät vaihtelevat oppilaskohtaisesti. Muutamilla oppilailla omistuslauseiden lukumäärä näyttää ensin kasvavan, mutta tämän jälkeen määrä laskee. Omistuslauseiden lukumäärän kasvua ei kaikkien oppilaiden puheessa tapahdu. Lisäksi aineisto osoittaa, että aineiston venäjänkieliset oppilaat tuottavat vähemmän omistuslauseita kuin vironkieliset. He myös tuottavat ensimmäiset suomenkieliset omistuslauseensa vironkielisiä myöhemmin. Tutkielma osoittaa myös, että opettajan ja oppilaiden tuottamat omistuslauseet poikkeavat selvästi toisistaan persoonapronominien osalta. Omistuslauseen omistaja (x:llä on y rakenteen y) on oppilaiden puheessa tavallisesti yksikön ensimmäinen persoona, kun taas opettajilla yksikön ensimmäinen persoona on omistuslauseen omistajana hyvin harvinainen. Tämä on mahdollisesti yksi syy siihen, että tulosten mukaan oppilaat eivät omistuslauseiden kohdalla erityisemmin hyödynnä opettajalta saatavaa mallia, vaan hyötyvät enemmän vertaisoppilaiden tuottamista malleista.